Forssan Lehti
18.12.2023
Urjalan kulmilta
Odottavan aika on pitkä
Lapsille jouluaatto on vuoden pisin päivä. Me vanhemmatkin ihmiset tiedämme, että odottavan aika on pitkä. Koko päivän lapsilla olo on hieman rauhaton. Tosin televisio tarjoaa tuttuja ohjelmia odotuksen lievittämiseksi ja ajankuluksi.
Kun aikanaan aloin tehdä kotisivuja yhdistyksille ja yrityksille, sain neuvoksi, että asiakkaat eivät jaksa odottaa sivujen aukeamista. Mainittiin, että kahdeksan sekuntia on liian pitkä aika. On ilmeistä, että myös muissa asioissa ihmiset ovat kärsimättömiä, Kaiken tahdotaan ja jopa vaaditaan tapahtuvan heti. ”Mulle heti”-ajattelu on yleistä.
Suomalaisten lasten koulumenestyksen heikentymisestä on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu paljon. Tulokset heikkenivät myös vertailumaissa. Suomi on edelleen keskitasoa ylempänä.
Koulukoon suurentuessa ovat kyläkoulut vähentyneet rajusti. Kun vuonna 2004 alle 50 oppilaan kouluja oli tuhat ja nyt niitä on noin 100. Kahden opettajan kyläkoulu on todella harvinainen. Alle sadan oppilaan kouluja oli pari vuotta sitten 571.
Monissa tutkimuksissa on todettu, että kyläkoulut ovat arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Viimeksi Risto Kilpeläinen osoitti väitöskirjassaan, että kyläkoulujen parasta antia on eri ikäisten lasten opettaminen samassa luokassa. Oppilas saa oma oppimääränsä lisäksi hieman ennakkoa tulevasta ja toisaalta saa kertausta, kun samassa luokassa on sopiva määrä kahdelta tai peräti neljältä luokalta. Aseman koulu on ollut Urjalassa edelläkävijä esikoululaisten ja ekaluokkalaisten osittaisessa samanaikaisopetuksessa.
On väitetty, että kännykät vievät lapsen keskittymiskyvyn. Kun seuraa lasten kännykän käyttöä, huomaa, että he keskittyvät kuuntelemaan ja katselemaan tubettajia, pelaamaan pelejä tai olemaan kanssakäymisessä kavereiden kanssa. Poikien englannin taidon väitettiin kehittyneen pelien kautta. Tosiasia on kuitenkin, että useilla lapsilla ja nuorilla on liikaa kännykkäaikaa.
Aiheesta ollaan huolissaan lukutaidon heikkenemisestä. Sehän karttuu vain lukemalla. Mutta, onko meillä tarjota lapsille ja nuorille riittävästi mielenkiintoista luettavaa. Sitä paitsi ei kaikkien varttuneempien aikuistenkaan lukutaito aina ole kovin hääppöinen. Äänikirjojen kuuntelu onkin kasvanut räjähdysmäisesti.
Mekaanisen lukemisen lisäksi tarvitaan luetun ymmärtämisen taitoa. Virkamieskielellä tehdyt ohjeet ovat usein niin vaikeaselkoisia, että on vaikea saada selvää siitä, mitä on tarkoitettu ja miten ohjeen mukaan pitäisi toimia.
Tutkikaapa nykylasten oppikirjoja ja verratkaa omaan aikaanne koulussa. Arvelen, että moni vanhempi on tänä syksynä saanut hieroa aivonystyröitään ratkaistessaan vaikkapa matematiikan ongelmatehtäviä jo eka- ja tokaluokkalaisten kanssa.
Nyt odottaa koululaisia joululoma. Aikuisetkin ainakin puhuvat levosta ja rauhoittumisesta. Reilu kuukausi on jo katseltu televisiosta jouluruokia ja lahjoja. Nyt tarjotaan tunnelmaa ja taikaa. Joulussa on kuitenkin kysymys lopulta suuremmasta asiasta kuin taiasta. Siksi toivotan joulun sanoman äärellä kaikille iloista joulua!
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
4.12.2023
Urjalan kulmilta
Aseman koulu joutui viimeisenä lakkautuslistalle
Johan muutama vuosi ehti kulua siitä, kun Urjalassa käytiin kouluverkkokeskustelua. Hyvinvointilautakunnan ilmoitus käynnistää selvitys perusopetuksen keskittämisestä yhtenäiskouluun, sai ankealle mielelle. Käytännössä se tarkoittaa Aseman koulun lakkauttamista. Siellä opiskelee tänä lukuvuonna 98 oppilasta luokilla 1–6.
Syksyn aikana me olemme olleet pöyristyneitä Pirkanmaan hyvinvointialueen suunnitelmista lopettaa Urjalan terveyskeskus. Kunnissa kylien edustajat ovat vuosien aikana tottuneet vuorollaan siihen, että keskittäjät ovat halunneet lakkauttaa kyläkoulut. Kamppailulla koulujensa puolesta kylät ovat saaneet taisteluvoittoja, mutta lopulta ”sota” on hävitty. Urjalassa Aseman koulu on viimeisenä vuorossa.
Kun Urjalaan rakennettiin yhtenäiskoulu, varauduttiin siihen, että ikäluokkien pienentyessä kaikki kunnan perusopetus tulisi sinne. Asia ilmaistiin osin suoraan ja osin verhoten. Perukoululaisia on Urjalassa keskimäärin 400, joista Asemalla noin 100. Esiopetuksessa on keskimäärin 30 ja varhaiskasvatuksessa eli 1–5-vuotiaita noin 80. Lukiolaisia on noin 90.
Hyvinvointilautakunnan alustavissa suunnitelmissa olisi tarkoitus keskittää esiopetus Aseman koulun tiloihin. Varhaiskasvatus olisi pääosin Pohjantähden päiväkodossa ja osin Aseman koululla samoissa tiloissa kuin nykyisinkin sekä perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitajia on vain valitettavan vähän. Tammikuun alusta osa päivähoidosta on entisellä Urjalankylän koululla eli Koulumaassa.
Kun katsoo Aseman koululla olevaa henkilöstömäärää saa hyvin kuvan siitä, että nykykoulussa opettajan lisäksi tarvitaan opetusta tukevaa henkilökuntaa. Nyt siellä on kuusi luokanopettajaa, erityisluokanopettaja, erityisopettaja, kolme koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa, kaksi koulunkäynnin ohjaajaa sekä kiertävät ruotsin, englannin ja saksan kielten opettajat. Siivous- ja ruokahuollossa on kaksi työntekijää ja talonmies.
Oppilashuolto on Pirhan vastuulla, jolloin koulukuraattori, terveydenhoitaja sekä psykologi käyvät kerran viikossa ja lisäksi on nimetty koululääkäri. ”Oppilaiden tuen tarve lisääntyy ja haasteellisen käytöksen määrä aiheuttaa säännöllisesti ongelmia opetuksen järjestämisessä jo pienilläkin oppilailla”, toteaa lautakunta koko kunnan tilanteesta.
Aseman koulu on ollut edelläkävijä monissa oppimiseen liittyvissä asioissa. Viimeksi se oli julkisuudessa, kun pihapiiriin valmistui kota, jolla tuetaan ympäristökasvatusta. Vihreä lippu liehuu koulun lipputangossa merkkinä ympäristökasvatuksen kriteereiden saavuttamisesta. Pihapiirissä on pallokenttä ja talvella jääkaukalo sekä Huhdin mainiot hiihtoladut.
Olen ymmärtänyt, että koulun kehittämisestä innostunut henkilökunta haluaisi jatkaa työtään. Oppilaat ovat tyytyväisiä ja terveellä tavalla ylpeitä omasta koulustaan. Samoin tuntuvat ajattelevan vanhemmat. Hyvinvointiautakunnan linjaus luo epävarmuutta ja murhetta. Toivon oman kokemukseni perusteella, että erityisesti, että oppilaiden huoli tulevaisuudesta otettaisiin vakavasti. Usein näissä kuvioissa he unohtuvat.
Seppo Pirhonen.
Forssan Lehti
20.11.2023
Urjalan kulmilta
Rajalan Timo kokosi poliisikoulutuksen vaiheet kirjaksi
Naapurissamme Kampparin kulmalla varttunut Timo Rajala on kirjoittanut kirjan Pohjolankadulta Herwoodiin. Kirjan on kustantanut Poliisiammattikorkeakoulu, jossa Timo toimi ensin rikosoikeuden opettajana ja sitten hallintojohtajana ja viimeksi ennen eläköitymistään hankejohtajana.
Isokokoinen 250 sivuinen kirja kertoo 50 vuotta sitten alkaneesta poliisikoulutuksesta Tampereella. Se alkoi muutaman kuukauden miehistökursseilla entisessä kirjekuoritehtaassa Pohjolankadulla. Sitä ennen poliiseja oli koulutettu Helsingin seudulla. Herwood tarkoittaa Hervantaa, jonne metsän keskelle rakentui kokonainen tytärkaupunki. Poliisikoulutus sai sieltä uudet ajanmukaiset tilat 1990-luvun alussa.
Timo on koonnut historian helposti luettavaksi tarinalliseksi tietokirjaksi. Virallista historiaa täydentää 80 poliisikoulutuksessa eri tavoin mukana olleen henkilökohtaiset tarinat ja muistelut. Nämä kertomukset ovat elämänmakuisia, joten oli hyvä oivallus ottaa ne mukaan. Työtä niiden keräämisessä ja myös haastatteluissa on ymmärrettävästi ollut.
Poliisien koulutus alkoi v. 1918 ja v. 1929 perustettiin pysyvä poliisikoulu. Sen jälkeen on ollut useita erilaisia vaiheita, joissa koulutusta on uudistettu. Miehistölle oli ensin miehistökurssit, sitten jatkokoulutusta ja esimiestehtäviin vaadittava koulutus. Nyt poliisit koulutetaan kolmivuotisessa ammattikorkeakoulussa. Tietenkin on lisäksi täydennyskoulutusta moninaisiin poliisitehtäviin.
Välillä hakijoita on ollut paljon, välillä heitä on pitänyt houkutella. Aina ei ole löytynyt valmistuneille heti työtä. Palkkataso ja hitaat etenemismahdollisuudet ovat houkutelleet myös muille aloille, joissa on voinut hyödyntää kokemusta ja koulutusta.
Uudet nykyhallituksen lupaamat poliisit tullaan sijoittamaan pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. Täällä maaseudulla ei ole enää omia poliiseja. Urjalan nimismiespiiri lakkautettiin v. 1993, kun siirryttiin Valkeakosken kihlakuntaan. Nyt kuulumme Sisä-Suomen poliisilaitokseen. Vielä v. 1980 rakennettiin poliisille uudet tilat ja putkakin virastotaloon. Viimeksi asioimispiste toimi kunnantalolla 2010-luvun alussa.
Eri ajoilta palautuivat mieleen täällä poliiseina toimineet Erkki Halinen, Tauno Kannisto, Felix Kettunen, Jouni Taipale, Jaakko Lakanmaa, Raimo Tuominen, Seppo Savolainen, Aarne Seppälä ja Pentti Siivonen. Nimismiehistä pisimpään muistamani aikana tehtävää hoiti U. A. Koivulahti.
Elossa olevilla poliiseillamme olisi varmasti monia mielenkiintoisia tarinoita kerrottavana. Tietenkin vaitiolo velvoittaa heitä. Silti vuosina 1971–2015 markkinointiin puhelinmyyntinäkin vuosittain ilmestynyttä kirjaa ”Poliisi kertoo”. Siinä tarinat kulkivat aina oikeuden päätöksiin, jotka ovat julkisia.
Rajalan Timon kirja on siitä harvinainen, että sitä ei myydä. Sen saa ilmaiseksi halutessaan. Kannattaa ilman muuta lukea. En ole vielä kaikkia 80 keromusta lukenut, mutta niihin on mahdollista syventyä vähitellen. Timo on sujuvasanainen kirjoittaja, joten lukuelämys on sen mukainen myös virallisemmassa historiaosuudessa.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
6.11.2023
Urjalan kulmilta
Kesälajien urheilijoita palkitaan
Alkavalla viikolla sekä Urjalan Palloseura että Urjalan Urheilijat juhlistaa kauden päätöstä. Parhaita, kunnostautuneita ja tsemppareita palkitaan sekä muistellaan vielä kauden kohokohtia. Samaan aikaan on syyskausi käynnistynyt jäähallilla ja innokkaimmat pääsivät kokeilemaan suksiaan ensilumella, joka nyt näyttää haihtuneen pois.
Urjalan Urheilijoilla vuoden kohokohta oli syyskuussa järjestetty Pohjola Seuracup, johon osallistui noin 600 urheilijaa 15:sta alle 10 000 asukkaan paikkakunnalta. Jälkikäteen seura sai järjestelyistä paljon kiitosta. Järjestelyt vaativat myös runsaasti toimihenkilöitä. Sääkin suosi, joskin iltapäivällä ripsi vähän vettä.
Urjalalaiset onnistuivat myös tapahtuman urheiluosuudessa kerrassaan mainiosti. Pronssisija jäi vain muutaman pisteen päähän. Seuroja oli ympäri Suomea. Lounaishämäläisistä Tammelan Ryske oli 12. ja Someron Esa 15.
Urjalan kirkkain yleisurheilutähti Aleksi Ojala oli MM-kisoissa Bukarestissa 35 kilometrillä 25. Ruotsi-ottelussa tuli voitto ja SM-kisoissa hopeaa. Aleksin esimerkki on innostanut lapsia kävelyn pariin. Yleisurheilijoille on Urjalassa erinomaiset puitteet ja innostuneita vanhempia, ohjaajia ja valmentajia on viikoittain lasten ja nuorten harrastuksia tukemassa.
Vähemmän tunnettua on, että UrjU järjestää myös suunnistusta. Iltarasteja oli parikymmentä. Muutaman miehen joukko on laatinut suunnistusreitit, joita kiertämässä on ollut vakiintunut joukko. Aina joukkoon on uskaltautunut joku kokeilemaankin tätä mainiota lajia, jossa ei ole pakko kilpailla vaan kuntoilla. Porvoon Jukolassa oli sijaluku 714.
Urjalan Paloseuralla oli sarjoissa kahdeksan joukkuetta. Miesten edustusjoukkue sijoittui 32 pisteellä keskivaiheille vitosen B-lohkossa ja onnistui välillä pienelläkin pelaajajoukolla nappaamaan voittoja nimekkäämmiltäkin isojen paikkakuntien joukkueilta.
Tytöillä oli kolme joukkuetta ja lisäksi heitä ainakin muutama taisi pelata myös poikien joukkueissa. Menestynein oli T13, joka voitti oman sarjansa. Syyskauden peleistä tuli kahdeksan voittoa ja vain yksi tappio ja maaliero oli 33–4. Nuorimmat tytöt pelasivat T8-joukkueessa.
Pojat pelasivat P8, P9, P10 ja P11 sarjoissa. Meininki on ollut hyvä ja kehittymistä on tapahtunut. Jotkut joukkueet ovat joskus joutuneet lainaaman nuorempia paikkamaan poissaoloja.
Palloseuralla on myös miesten salibandyjoukkue, jossa pelaa paljon aiemmin jalkapalloa pelanneita
Onpa Urjalassa yksi Euroopan mestari ja maailmanennätyksen haltijakin. Sanna Joutsela on voimanostossa ollut pitkään lajin kärkeä omassa sarjassaan. Tšekin Pilsenissä nämä tulokset kesällä syntyivät.
Jääkiekossa Urjalan Sisukiekolla ei ole tällä kaudella edustusjoukkuetta. Naisten joukkue jatkaa. Junioreista ei ole kasvanut riittävästi uusia tulijoita. Ikäluokat pienevät ja jääkiekko joutuu kilpailemaan muiden lajien kanssa. Onneksi on seurayhteistyötä Forssan kanssa, jota kautta nuorempiakin pääsee ottamaan tuntumaa tähän lajiin.
Kunta palkitsee itsenäisyyspäivänä vuoden urheilijan, urheiluteon ja nuoren sekä stipendein SM-kisoissa menestyneitä urheilijoita.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
23.10.2023
Urjalan kulmilta
Pöytäkirjat ja esityslistat kertovat ja paljastavat
Arvatkaapa, mistä vastataan, kun soittaa Urjalan kunnan keskukseen numeroon 03 5691 110? Löysin vastauksen hieman yllättäen lukiessani kunnan toimielinten pöytäkirjoja ja esityslistoja kunnan verkkosivuilta. Rakennuslautakunnan vastauksessa erääseen kanteluun, todettiin: ” Koska vaihde- palvelun toimittajana Urjalan kunnalle toimii DialOk ja vaihteeseen soitettaessa, soittoihin vastataan mm. Turusta, Oulusta ja Kuhmosta.” Tämä on tätä digiaikaa.
Rakennuslautakunnan talousarvioehdotuksesta löysin hälyttävän tiedon Urjalassa taajaman ulkopuolella asuvien kannalta. Se esittää 70 000 euron vähennystä yksityisteiden eli tiekuntien avustuksiin ensi vuonna. Samaan aikaan valtakunnan hallitus karsii muun alemman tieverkon määrärahoja.
Hyvinvointilautakunta vastaa sosiaali- ja terveystoimen siirryttyä Pirkanmaan hyvinvointialueelle Pirhalle, varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, lukiosta, taiteen perusopetuksesta, vapaasta sivistystyöstä, nuoriso-, liikunta- ja kirjastopalveluista. Urjalassa ja valtakunnallisesti on jätetty panostaminen perhepäivähoitoon ja siksi valtaosa lapista on kunnan hoidossa, Urjalassa lapsia olisi tulossa hoitoon kymmenkunta enemmän, kun on paikkoja. Uusi Pohjatähden päiväkoti on liian pieni.
Varhaiskasvatuksen tulot pienevät, kun tulorajoja nostettiin maaliskuussa. Meillä esioppilaat mukaan lukien varhaiskasvatuksessa on 150 lasta, joista 80 on maksuttomia. Alle kolmevuotiaita on 37. Maksua kertyy yli 200 euroa/kk 16 lapsesta. Ensi vuonna 1–5-vuotiaista 82 % osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen on valtakunnallisestikin vaikea saada koulutettua henkilöstöä.
Perusopetuksessa olevien oppilaiden määrä laskee nykyisestä 428:sta 396:een vuoteen 2026 mennessä. Lukiolaisten määrä on keskimäärin 90. Lukiosta on perinteisesti tehty vierailuja Ranskaan ja Saksaan. Hiljattain ryhmä palasi Yhdysvalloista, josta ensi vuonna on tulossa lukiolaisia vastavierailulle.
Perusopetuksessa on tiedostettu oppilaiden tuen määrän kasvu. Haasteellinen käyttäytyminen aiheuttaa ongelmia opetuksessa jopa pienillä oppilailla. Aseman koululla on luvassa seikkailukasavatusta, kun pihapiiriin on saatu laavu.
Kirjastossa omatoimipalvelussa arvioidaan olevan peräti 2500 käyntiä. Normikäyntejä on 7,5 ja lainauksia 13 asukasta kohti. Ensi vuonna otetaan käyttöön valtakunnallinen e-kirjasto, joka mahdollistaa pääsyn e-aineistoihin kaikkialla Suomessa.
Tekninen lautakunta tekee omat talousarvioehdotuksensa huomenna. Se vastaa teknisestä toimistosta, yhdyskuntasuunnittelusta ja -rakentamisesta sekä vesilaitoksesta. Sekä tulot että menot ylittävät kehyksen. Lautakunta esittää vesi- ja viemärimaksujen korottamista, koska vesilaitoksen toiminta on reippaasti alijäämäistä. Lähivuosina on paljon verkoston uusimistarvetta. Nuutajärvellä viemärit on kuvattu ja tavoitteena on kuvata kaikki linjat muuallakin.
Tänään kunnanhallitus päättää puukaupoista, joista on tulossa noin 231 000 kunnan menojen kattamiseen.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
9.10.2023
Urjalan kulmilta
Lautakunta arvioi ja tarkasti
Melko tarkan läpivalaisun Urjalan kunnan tilanteesta saa lukiessaan tarkastuslautakunnan 23-sivusita arviointikertomusta viime vuodesta. Siinä on kuvattu lautakunnan tarkastustoiminta sekä suoritettu suositusten ja tavoitteiden saavuttamisen jälkiseuranta sekä arviot toimialojen toiminnasta, kuntakonsernista ja strategista. Koska viime vuoden tulos oli alijäämäinen, on käyty läpi myös kriisikuntakriteerit, jotka Urjalan osalta eivät täyty. Riku Rantalan johdolla on tehty perusteellista työtä. Varsinaisen tilintarkastuksen on tehnyt KPMG Oy.
Lautakunta on todennut olevansa huolissaan henkilöstön vaihtumisesta ja jaksamisesta, talouden tasapainottamisen hitaasta etenemisestä, työttömien suuresta määrästä ja kiinteistöstrategian toteuttamisesta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa huoletti lasten huostanottojen määrä ja hammashuollon työntekijäpula. Tänä vuonna palveluista vastaa Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirhan suunnitelmat ovat huolestuttavia, kuten olen aiemmin tälläkin palstalla kirjoittanut.
Kunnan kassa riitti 16 päiväksi, kun kuntien kesiarvo on 53 päivää. Velkaantuneisuusaste oli kuitenkin kuntien keskiarvoa alempi ja lainaa asukasta kohti oli n. 2300 euroa. Veroilla kerättiin 17,6 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia tuli 16,2 miljoonaa.
Asuntojen tontinmyyntikampanja ei toiminut. vain yksi myytiin ja toinen vuokrattiin. Yritysalueita on viime vuosina rakennettu luovutuskuntoon melkoisilla summilla, mutta viime vuona kunta ei myynyt yhtään yritystonttia, kun tavoitteena oli myydä seitsemän. Tänä vuonna on myyty ainakin yksi.
Kuntakonsernissa suurin toimija on Urjalan talot Oy, jolla oli 267 asuntoa, joista vuokrattuna 91 %. Yhtiö tuotti voittoa n 152 000 e. ja lyhensi velkojaan, jolloin lainamääräksi jäi 2,7 miljoona euroa.
Viime vuonna hyväksytyssä kuntastrategiassa on viisi kärkitavoitetta: ”Otamme kaikki mukaan, palvelumme ovat nykyaikaisia, meillä on vastuulista ja kodikasta ja luomme sujuvuutta elämiselle ja yrittämiselle ja taloutemme on vakaalla pohjalla.” Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota mittareihin, tunnuslukujen jälkijättöisyyteen ja verrokkikuntien määrittelyyn.
Junaliikenteen seisakkeesta on tehty selvitys. Ilmeisesti junien pysähtyminen edellyttää kunnalta noin miljoonan euron investointia. Ihan lähivuosina ei henkilöjuna pysähdy. Esimerkiksi Humppilassa ja Viialassa asiakasmäärä on merkittävästi kasvanut.
Vesilaitoksen tilanne ei parantunut oleellisesti viime vuonna. Tappioita on kertynyt jo yhteensä n. 1,6 miljoonaa euroa, kun taksat eivät kata menoja. Eli myös ne asukkaat, jotka eivät ole kunnan vesi- ja viemärilaitoksen käyttäjiä, maksavat käyttäjien kuluja veroina ja lisäksi kustantavat oman vesihuoltonsa. Vesitornissa pääsi ilmeisesti sadevesiä juomaveteen ja käyttäjät saivat keittokehotuksen. Vesitornin peruskorjaus on ollut suunnitelmissa, mutta sitä on rahanpuutteen takia lykätty. Nyt taidetaan olla pakkoraossa.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
25.9.2023
Urjalan kulmilta
Koijärvi ja muita kuntahankkeita
Tänä vuonna on sata vuotta Koijärven kunnan perustamisesta. Tosin se ehti toimia vuoden jo Kojo-nimellä. Kuntahanketta oli edeltänyt haave omasta seurakunnasta vuodesta 1905. Se vahvistui vasta uuden hankkeen myötä marraskuussa 1923.
Kirkon paikalle oli useita vaihtoehtoja. Aluekin olisi ollut hieman toinen kuin kuntahankkeessa. Seurakuntaan kaavailtiin Urjalasta Annulan, Hakolahden, Ikaalan, Välkkilän, Järviön, Kokon, Savinimen, Perhon ja Raitoon kyliä. Tammelasta olisi tullut Kojo ja Kalvolasta Lintumaa. Kirkko tuli nykyiselle paikalle entiseen seurataloon. Koijärven alueen kylien Kylähullu-lehdestä luin, että Koijärven kirkonkello tuli Tammisaaren ortodoksisesta kirkosta. Urjalan Halkivahaan kello tuli niin ikään ortodoksikirkosta Hämeenlinnasta. On toiseksi suurin Suomessa.
Koijärven kunta muodostui Tammelasta ja Urjalasta. Urjalasta tulivat Kokon, Saviniemen, Suonpään, Köllin, Matkun ja Raitoon kylät. Kunnan perustamisen jälkeen pitkään tehtiin selvityksiä sen ja Urjalan kunnan omaisuuden jaosta. Vuonna 1932 siirrettiin Koijärvestä Urjalaan Kokolta seuraavat talot: Rauhala, Rauhalinna, Kraami, Vuori, Lepomäki, Alanko, Korpinen, Vuorela, Santaoja, Kallas ja Kalliosaari. Matkusta siirrettiin Ylävä, Alava, ja Tuoksu ja Menosista Suomela.
Urjalan kunnan aikana oli perustettu useita kouluja, joista Tiirin koulu oli pitkään yhteinen. Samoin veropiiri. Myös kunnalliskoti oli yhteinen ja vielä Forssan aikanakin.
Vuonna 1969 Koijärvi liitettiin pääosin Forssaan ja sen 174,5 neliökilometrin pinta-alasta vain 18,54 neliökilometriä liitettiin Urjalaan. Urjala sai vain kourallisen takaisin siitä väestömäärästä, jonka se oli aikanaan luovuttanut Koijärvelle. Pitkäksi ei Koijärven aika itsenäisenä kuntana muodostunut. Forssassakin puhuttiin liitoksen jälkeen vain viheralueesta. Lainasi kaupunki sentään rahat Forssa-Urjala tielle. Ne riittivät Heikkilän Unton tiehaaran tienoille. Tien varren viimeinen kauppa lopetti hiljattain.
Samalla vuosikymmenellä, kun Koijärvi muodostettiin, oli Urjalasta eroon pyrkiviä muitakin kyliä. Honkolan kuntaan olisivat tulleet kartanon lisäksi ainakin Velkala, Nokoori, Villamo, Kehro, Hunninko ja Vahonen. Lisäksi oli kirjattu: ”Jos Halkivaha suostuu, saa se myös liittyä siihen, jos se ei tahtoisikaan itsenäiseksi.” Honkolan kunnan väliluku olisi ollut samaa suuruusluokka kuin Koijärven eli noin 2000 ja pinta-ala 10 000 hehtaaria. Hanketta ajaneeseen komiteaan kuuluivat asessorska S. Furuhjelm, metsänvartija Lähde, työnjohtaja H. Potinkara, maanviljelijä Emil Karo ja muurari K. Halme.
Halkivahassa hanke oli jo pidemmällä, sillä siellä paikallisen komitean mietintö oli jo valmis. Kuntaan olisivat tulleet Urjalan, Vesilahden ja Punkalaitumen Halkivahat lähialueineen. Pinta-alaa olisi ollut kaikkiaan 54 neliökilometriä ja asukkaita 1 005, joista Vesilahdesta 473, Urjalasta 361 ja Punkalaitumelta 173. Hanke oli esillä pitkään, mutta ei toteutunut. Sen sijaan Vesilahteen kuulunut Halkivaha, joka myös Pynnän kulmakuntana tunnettiin, liitettiin Urjalaan vuonna 1953.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
11.9.2023
Urjalan kulmilta
Sote-väännössä periksi ei anneta
”Voi hyvänen aika, näinkö meittiä kohdellaan?” Tämän huolen olen moneen kertaan kuullut viime päivinä. Viimeksi torilla perjantaina. Monet olivat katsoneet suoratoistona Pirkanmaan hyvinvointialueen Pirhan tai Aamulehden välittämänä kuulemistilaisuuden Akaasta. Kunnan kustantamassa linja-autossa oli viitisenkymmentä ihmistä ja huomattava joukko oli matkannut Toijalan yhteiskoululle omilla autoillaan, joten salissa olimme suurin ryhmä. Punkalaitumelaiset ja akaalaiset mahtuivat kanssamme auditorioon, mutta vesilahtelaiset joutuivat viereiseen luokkahuoneeseen.
Kuulimme suunnitelmat, josta kerroin viime kerran kolumnissa. Kunnanjohtaja Annu Kuusisto esitti jämäkästi Urjalan kunnan torjuvan kannan perusteluinen. Niemistön Kirsti, Venlana tunnettu, Unto Murto, Taru Varpula ja muutamat muut urjalalaiset esittivät kysymyksiä ja kommentteja. Käytin myös valmistellun puheenvuoron. Jos näistä haluaa kuulla ovat ne edelleen kuultavissa ja nähtävissä Pirhan sivun kautta.
Alustajat vastasivat ja kommentoivat puheenvuoroja. Lupasivat ja vakuuttivat, että kuulemisella on vaikutusta. Nyt Pirhan sivulle on avattu lomake, jolla jokainen voi esittää oman kantansa. Joku vastannut tosin totesi, että lomake vähän ohjaa siihen suuntaan vastauksia, kuin laatijat toivovat. Paperisia lomakkeita on myös luvattu. En ole vielä vastannut, mutta oman puheeni lähetin kirjallisena, kun sitä pyydettiin.
Torilla ihmiset kertoivat, että he huomasivat, että kaikkiin konkreettisiin kysymyksiin ei vastattu. Kukaan vastaajista ei luvannut, että Urjalan terveysaseman lakkauttamisesta luovuttaisiin. Paikalla ollut aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsen Pekka Järvinen Valkeakoskelta lupasi tukea valmisteltua esitystä eli meidän palvelumme lakkauttamista. Todenköisesti hänet jäävätään aluehallituksessa asiaa käsiteltäessä, koska kuuluu Valkeakosken kaupunginhallitukseen.
Osa torikansasta oli sitä mieltä, että asiaan ei voida enää vaikuttaa, koska heidän mielestään päätös on jo tehty. Mielestäni tilanne ei ole näin toivoton, koska nyt valmistelusta vastanneet saivat konkreettista uutta tietoa. Talous- ja säästövaikutuksista ei taida kenelläkään olla tietoa. Ainakaan numeroita ei vielä ole näkyvissä julkisuudessa.
Periksi ei anneta ja nyt siirrymme lobbauvaiheeseen päättäjien osalta. Pirhan valtuustossa on 79 jäsentä ja saman verran varajäseniä. Urjalasta ei ole ketään jäsentä, mutta muutamassa valiokunnassa on edustajiamme. Toivottavasti he käyvät kokouksissa. Osa valiokunnista onkin antanut meidän näkemyksiämme tukevia lausuntoja.
Ymmärrän, että Pirkanmaan ja Lounais-Hämeen maaseudulla tunnetaan voimattomuutta, kun ihmisen elämän kannalta keskeiset terveys- ja sosiaalipalvelut ovat uhan alla. Kivijalkapalveluja ei voi korvata, vaikka toimintakulttuuria uudistetaan.
Olen miettinyt. että pitäisikö perustuslain kuudenteen pykälään lisätä yksi sana. Nyt siinä todetaan: ” Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Lisättävä sana olisi: asuinpaikan.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
28.8.2023
Urjalan kulmilta
Eriarvoistava suunnitelma kuohuttaa urjalalaisia
”Palveluiden verkoston suunnittelussa tähdätään asiakaslähtöisesti hyvinvointialueen palveluiden parempaan saatavauuteen ja saavuttavuuteen.” Näin sanotaan Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirhan) palveluverkkosuunnitelman alussa. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä marraskuussa aluevaltuuston kokouksessa. Suunnitelmassa on paljon käsitteitä ja virkamieskieltä, joka monikymmensivuisissa asiakirjoissa ei välttämättä heti avaudu.
Urjalalaisille on kuitenkin selvinnyt, että suunnitelma tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtymistä pääosin Akaaseen ja Valkeakoskelle vuoteen 2030 tai 2035 mennessä, mutta ilmeisesti aika pian sen jälkeen, kun nyt kunnan kanssa voimassa olevat vuokrasopimukset toimitiloista päättyvät. Valmistelumateriaalissa oli virhe kiinteistöjemme kunnosta, joka lisälehdellä on onneksi korjattu huonoimmasta luokasta parhaimpaan.
Selvityksen mukaan Urjalassa on ollut vuosittain 13 425 vastaanottokäyntiä. Se on yksi prosentti koko Suomen suurimman hyvinvointialueen käynneistä. Vastaanotto olisi jatkossa Akaassa. Lisäksi tarjotaan liikkuvia palveluja sekä digipalvelua. Kauppa-autoa meikäläisen sukupolvi on odottanut, joten en luota niiden toimivuuteen. Nytkin päivystykseen soittaessa saa kuulla ”kaikki linjamme ovat varattuja”-tekstiä ja soitantaa. Aineistosta käy ilmi, että Urjalan keskustasta ajaa Akaaseen 28 minuutissa. Entä Halkivahasta tai Välkkilästä?
Suunnitelmissa mainitaan ”Sote- kampus”, joka toimii alueellisena palvelujen ydinkeskuksena. Urjalalaisille se olisi Valkeakoskella. ”Sote-asema” tarjoaa erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Jatkossa Akaassa. Mainitaan myös ”lähiasema”, jossa kohdennettuja yksittäisiä palveluja, mitä mitään muuta ei tästä sitten todetakaan. Tosin mainitaan, että palveluja olisi kuntien ja valtion omistamissa tiloissa kuten koulut, kirjastot, hyvinvointikeskukset, kela, paloasemat tai myös kauppakeskukset.
Kaikilta hyvinvointialueilta puuttuu rahaa ja siksi säästöjä ja tehostamista tehdään. Lisäpainetta tuo väestön ikääntyminen. Autoilevat ja digiosaajat pärjäävät, mutta miten Urjalan ja muiden kuntien vanhukset. Miten käy laboratorio- ja apteekkipalveluille, jota toimivat yrityksinä? Entä lähitoripalvelu?
Keskittäminen on Pirhan suunnitelman ydinratkaisu. Onneksi kyse on suunnitelmasta, johon on luvattu tehdä muutoksia kuulemiskierrosten ja lausuntojen jälkeen. Meitä urjalalaisia, punkalaitumelaisia ja vesilahtelaisia kuullaan Akaassa syyskuussa. Lisäksi Pirha kuulee 800 pirkanmaalaista kyselyllä. Ehkä otantaan tulee muutama urjalalainen. Yli 80-vuotiaat oli edellisessä kyselyssä rajattu ulkopuolelle. Heitä oli alueella toissa vuonna 31 000 ja vuonna 2040 heitä on 54 000.
On suunnitelmissa hyviäkin asioita, jotka vastaavat muuttuneisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Urjalassa liikkuva hammashoito tulee koululle, eikä lapsia tarvitse kuljettaa Urjalaan tai Toijalaan. Keskittämisessä voi nähdä myös pyrkimyksiä edistää siirtymistä yksityisten palvelujen käyttäjiksi. Peruspalvelu pitää kuitenkin lain mukaan olla kaikille saatavilla lähipalveluna. On siis aika vaikuttaa, jotta eriarvoisuus ei lisäänny.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
14.8.2023
Urjalan kulmilta
Mikä on koulun tehtävä?
Kolme ensimmäistä päivää ovat koululaiset totuttautuneet uuteen lukuvuoteen. Esiopetusta kuusivuotiaille ja perusopetusta on tarjolla Aseman koulussa ja yhtenäiskoulussa. Lukiolaiset ovat niin ikään yhtenäiskoulussa kirkonkylässä. Osa tulee kouluihin omatoimisesti. Joitakin kuskaavat vanhemmat tai isovanhemmat. Koulukuljetuksessa kymmenkunnalla reitillä on huomattava määrä koululaisia.
Jos haluaa tietää, mitä koulussa pitäisi opettaa ja oppia kannattaa tutustua opetussuunnitelmiin. Se ei käykään ihan kädenkäänteessä, sillä esiopetuksen opetussuunnitelmassa on 43 sivua, perusopetuksen (luokat 1–9) 1447 sivua ja lukion 343 sivua. Opetussuunnitelman perusteet ovat valtakunnallisia ja täydennetty kuntakohtaisilla. Niissä määritellään kunkin luokan tuntimäärät ja oppiaineet ja sisällöt. Koulut voivat eri vuosina painottaa omia sisältökokonaisuuksia.
Urjalassa käytetään joka luokalla yksi tunti enemmän opetuksen kuin valtakunnallinen normi edellyttää eli peruskoulun aikana 230 tuntia viikoittain. Eka- ja tokaluokkalaisilla on 22 tuntia ja yläkoululaisilla 30 tuntia viikossa. Maan uusi hallitus suunnittelee tuntimäärin kasvattamista.
Aina opetussuunnitelmat eivät toteudu. Ensinnäkin niissä on liikaa sisältöä. Opettajien mukaan ne muuttuvat liian usein, joten ei pysy mukana. Lisäksi oppilaiden perustaidot jäävät liian heppoisiksi. Erityisesti lukutaito on heikentynyt. Pitemmän tekstin tuottaminen ei onnistu kaikilta, kun on totuttu digimaailman lyhyeen viestintään. Keskittyminen ja jaksaminen tuottaa monille vaikeuksia.
Koululle on annettu paljon uusia tehtäviä. Nuutajärveläisten vävypoika opettaja ja kirjailija Tommi Kinnunen ja Minna Rytisalo julkaisevat tänään kirjan, jossa pohditaan koulun kuormittavuutta ja muutostarpeita. Kinnunen kutsuu niitä terapiatehtäviksi. Esimerkkeinä hän mainitsee yrittäjäkasvatuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen, ylipaino-ongelman hoitamisen ja sosiaalityön, jotka Pisa-menestyksen huumassa työnnettiin kouluille. Jos kahlaatte alussa mainitsemani opetussuunnitelmat lävitse, ymmärrätte opettajien kritiikin.
Kaikesta huolimatta koulussa tehdään hyvää työtä täällä Urjalassa. Kannustetaan, välitetään ja tuetaan ja koetaan oppimisen iloa. Vanhemmat saavat tietoa koulusta Vilman välityksellä ja tapaamisissa.
Jotkut viisaat ovat sanoneet, että koulukeskustelussa asiantuntijoina ovat sellaiset, jotka ovat ajat sitten käyneet koulunsa, eikä heillä ole välttämättä oikeaa tietoa nykytilanteesta. Koulu opettaa oppilaita tulevaisuutta varten. Silloin tarvitaan vahvaa sivistystä. Tekoälyn maailmassa tarvitaan taitoa käyttää tietoa hyvään. Isien ja äitien tehtävä on kasvattaa pärjäämään nyt ja tulevaisuudessa.
Kun jäin opettajana eläkkeelle kymmenen vuotta sitten, en ole kaikista asioista kartalla, joten olen voinut edellä tehdä vääriä painotuksia. Historiasta sen verran, että elokuussa 1903 aloitti Menosten koulu. Ovet pantiin säppiin v. 2007. Siellä opetin 28 vuotta ja kuusi vuotta Urjalankylässä.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
31.7.2023
Urjalan kulmilta
Rauha yhdistää ja jakaa
Kun Pentinkulman päivien tämän vuoden teema on rauha, muistuivat mieleeni Ruotsin vallan aikaiset rauhanlait. Ne perustuivat muinaisruotsin valantekoa tarkoittavaan sanaan edsöre. Birger-jaarli loi perinteen, jota poikansa Mauno Ladonlukko jatkoi 1200-luvulla. Samainen jaarli teki ristiretken tänne Hämeeseen ja liitti alueemme Ruotsiin ja sen merkiksi ryhdyttiin rakentamaan Hämeen linnaa.
Tärkeimmät rauhanlait olivat: kirkko-, koti-, käräjä- ja naisrauha. Tietenkin oli kuninkaanrauha, joka tarkoitti suojasi hallitsijaa, mutta tarkoitti toisaalta hänen maahansa luomaa ja valvovaa jokaiseen kansalaiseen ulottuvaa rauhaa.
Suomen vanhin säilynyt historiallinen asiakirja on vuodelta 1316 Karjalan naisrauha: "Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta.” Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen keisari Aleksanteri I vahvisti naisrauhan.
Edellä mainitut rauhanlakien periaatteet sisältyvät nykyaikaan sovitettuina ja täydennettyinä nykyiseen lainsäädäntöömme ja pääosin nauttivat perustuslain suojaa. Joulurauhan julistaminen tuli Ruotsista ja Turku on jatkanut perinnettä pisimpään.
Yleensä me ymmärrämme rauhan vastakohtana sodan. Sen julmuus on nyt nähtävissä Ukrainassa, mutta myös monissa muissa maissa, joista se harvemmin yltää medioihin. Sota voi alkaa julistuksella tai julistamatta ja se voi päättyä julistuksella tai sopimalla. Monet suomalaiset ovat kokeneet myös, miltä tuntuu pakkorauha. Voittajat sanelevat ehdot ja kirjoittavat historian. Toisaalta Aamulehdessä oli juuri artikkeli, jossa kerrottiin, että tuhoamissota päättyy yleensä hyökkääjän tappioon. Esimerkkeinä mainittiin Vietnam, Irak ja Afganistan.
Sana rauha on monimerkityksellinen. Ihmiset mieltävät sen kukin omalla tavallaan. Aikanaan sai suurta huomiota ja kannatusta Suomen Rauhanpuolustajat. Tuolloin järjestö näki Neuvostoliiton parhaiten puolustavan rauhaa ja siksi se hyväksyi Tšekkoslovakian miehityksen.
Kristinuskossa puhutaan ja toivotetaan Jumalan rauhaa. Silti kirkkokuntien välillä on käyty ns. uskonsotia. 43 urjalalaista ja myös tammelalaiset hakkapeliitat olivat kolmikymmenvuotisessa sodassa vuosina 1618–1648 puolustamassa luterilaista uskontoa ja lopulta luomassa perustaa Ruotsin suurvaltakaudelle Itämeren ympäristössä
Pentinkulman päivillä puhutaan myös mielenrauhasta. Sunnuntaina Nina Junttila kertoo tutkimuksistaan, joissa keskiössä ovat olleet lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, yksinäisyys ja ostrakismi yksilö- ja yhteisötason riskitekijänä. Käsite oli niin outo, että piti googlettaa. Se on sosiaalista, ei kuitenkaan tahallista, hyljeksintää ja torjuntaa esimeriksi selän kääntämistä, vastaamatta jättämistä ja torjutuksi tulemista. Totta nuorten kokemuksissa, mutta myös laajemmin yhteiskunnassa tarjoten aineksia myös ääriajattelulle, kun ei muuten huomata ja noteerata.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
17.7.2023
Urjalan kulmilta
Evakkoaikaa muistellaan Urjalassa vaelluksella
Urjalan Karjalaseura järjestää kolmatta kertaa valtakunnallisen evakkovaelluksen ensi lauantaina. Viimeksi se oli vuonna 2016 ja ensimmäisen kerran v. 2010. Vaellus muistelee ja kunnioittaa Suomessa evakkoteille joutuneita.
Suurin osa karjalaisista joutui evakkoon kahdesti ensin vuoden 1939 lopussa talvisodan syttyessä ja toisen kerran kesällä 1944. Osa rajan tuntuman asukkaista oli jo aiemmin syksyllä 1939 vähän aikaa evakuoituna. Usein unohdetaan Lapin evakuointi syksyllä 1944 ja seuraavana keväänä. Petsamolaisia lukuun ottamatta he saivat palata poltetulle kotiseudulleen.
Urjalaan tuli talvisodan evakkoina kuolemajärveläisiä ja sakkolalaisia. Jatkosodan jälkeen tulivat muolaalaiset. Keväällä 1940 Urjalassa oli 7600 asukasta ja evakkoja 2800. Keväällä 1941 pääosa karjalaisista palasi myöskin hävitetylle kotiseudulleen. Koti-ikävä oli niin kova, että mikään ei pidätellyt heitä. Maaseudun väki ehti olla kahden sadonkorjuun ja kolmen kylvön verran. Monelle perheelle rakentui myös oma uusi koti ennen viimeistä lähtöä Kannaksen länsi- ja keskiosista kesällä ja itäosista syksyllä 1944.
Jatkosodan evakuoinneista on vähän kuvia, sillä armeijan TK-kuvaajilta loppuivat filmit. Karjalaseuran arkistossa on SA-kuva Urjalan asemalta, jossa evakkojunaa puretaan. Se on päivätty 27.6.1944. Tämä ja muita kuvia on nähtävissä evakkovaelluksen aikana. Reitin varrella on lisäksi tietoa kunkin kokonaan tai osittain menetetyn paikkakunnan asukasluvusta.
Evakot tulivat junilla ja hevosilla ja osa tuli merkittävän matkan jalan kuljettaen karjaa. Talvella oli kylmä ja kesä 1944 oli osin viileä ja sateinen. Erikoisena tapauksena voi mainita, että eräs kuolemajärveläinen koira tuli viikkoja myöhemmin omistajiensa luo Matkun Kreivilään.
Evakkomatkaa tehneet olivat naisia ja iäkkäitä miehiä sekä lähes puolet lapsia ja nuoria. Muut miehet olivat rintamalla. Urjala ja muut Kanta-Suomen kunnat olivat varautuneet vastaanottamaan tulijat ja heidät sijoitettiin taloihin eri puolille pitäjää. Pääosa pääsisi lämpimiin asuntoihin, mutta käyttöön otettiin asumattomia kylmiäkin tiloja. Suuri osa muistelee sijoitusperheitään hyvällä ja yhteyttä pidettiin myöhempinäkin vuosina. Kaikki eivät ymmärtäneet sotaa paenneita ja suhtauivat varauksellisesti tai jopa kylmäkiskoisesti.
Lauantaina vaeltamassa on vähän alkuperäisiä evakkoja, sillä onhan noista ajoista jo yli 80 vuotta. Mukana on toisen, kolmannen ja jopa neljännen polven jälkeläisiä sekä ilahduttavasti muita kuin karjalaisjuurisia. Mukana olevat voivat kuulla perheiden kertomuksia. Joku lähetti viestiä, että olisi kiva tavata samassa evakkojunassa tulleita ja sijoituspaikan nykyisiä asukkaita. Yksi kommentoi, ettei tunne tarvetta uusintaan. Tapahtumassa on myös nykypäivän evakoiden ukrainalaisten infopiste.
Tapahtuma on ilmainen. Ruokaa ”kohvia” ja voileipiä saa maksua vastaan, Kuuden kilometrin reitin varrella on juomapisteitä ja lottakanttiini. Alkupiste on kunnantalon puistikossa. Tilaisuus päättyy sankarihaudalla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä seppeleenlaskuun ja muistohetkeen.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
3.7.2023
Urjalan kulmilta
Vanhat kuvat kiinnostavat
Kesä tallentuu paitsi muistoihin myös valokuviin tai oikeastaan digikuviin, sillä paperikuvat ovat harvinaistuneet. Kuvat napsitaan kännyköillä. Kameroita on enimmäkseen heillä, jotka harrastavat valokuvausta tosimielellä. Järjestelmäkameroilla saadaan parempia kuvia. Kännykkäkamerat peittoavat jo monet jokaihmisen kamerat.
Jos valokuviin ei muistettu laittaa tietoja kuvassa olevista tai kuvauspaikoista, ei niitä juuri laiteta digikuviinkaan. Niitä onkin monella tuhansia, levykkeillä, CD-levyillä, muistitikuilla ja pilvipalveluissa. Kuvatiedostoja kannattaisi käydä lävitse ja karsia otoksia ja liittää mukaan myös tieto kuvaajasta ja ajankohdasta. Samalla kannattaa huolehtia varmuuskopioinnista, jotta kuvat eivät häviä bittiavaruuteen tai tietokoneen vaihtuessa,
Urjalassa ja monella muullakin paikkakunnalla on herännyt innostus vanhoihin kuviin. Muutamassa vuodessa on Facebookin ”Urjalan vanhat kuvat” sivustolle liittynyt lähes 2300 seuraajaa. Sivun kautta on tullut esille paljon mielenkiintoisa paikkoja, rakennuksia ja henkilöitä. Usein kuvan mukaan on liitetty kysymys kuvassa olevista tai paikasta. Kaikkiin kysymyksiin ei ole löytynyt vastausta, mutta aika moneen kuitenkin.
Viimeksi kysyttiin tietoja Viki Reilinistä, jonka maalauksia on Urjalassa useissa taloissa. Urjalankylässä syntynyt kyläsepän poika opiskeli Ateneumissa ja kuului Turun taitelijaseuraan. Tällä kertaa asiantuntevat tiedot antoi taiteilijan tytär, joka viettää kesiä kivisakastien viereisessä mökissä.
Käyttöohjeissa on mainittu, että sivusto kunnioittaa tekijänoikeuksia eli kuvaaja pitäisi mainita, jos on tiedossa. Aina kuvaaja ei tiedetä, mutta jonkinlainen oikeus kuvaan tulee lähettäjällä olla. Kuvan ikäsuositus on, että tätä vuosituhatta vanhempia saavat olla.
Mielenkiintoisia kuvia on löytynyt nykyisen YIT:n kalustokeskuksen paikalla toimineesta Nikkilän sahasta. Sen jälkeen siinä vaikutti Jussi Raunisto. Myös Halkivahan rukoushuoneesta oli esillä kuva, jota en muista aiemmin nähneeni. Siitä tuli v. 1925 Halkivahan kirkko
Joulukuusta 2009 on Simo Lallukka ylläpitänyt Internetissä sivustoa ”urjala.kuvat.fi”. Alkuun hän tallensi sinne kuvia omalta nuoruusajaltaan Urjalassa. Sittemmin se on täydentynyt muilla kuvilla, jotka kuvaavat viime vuosikymmeninä tapahtunutta muutosta Urjalassa.
Mustavalkoisten ja värikuvien lisäksi sivustolla on myös videoita ja alun perin kaitafilmeinä tallennettuja tapahtumia. Niitä ovat aikanaan ottaneet eri henkilöt. Sivustolla on mm. Tauno Luoman, Tauno Nuutisen ja Kaarinevan filmejä. Jos oikein muistan, näitä Kaarinevan filmejä esitetään syyskesällä Nuutajärvellä.
Kaitafilmejä seurasivat videot ja nyt videoita voi ottaa kännykälläkin. Julkaisualustoja on paljon ja niihin on omat rajauksensa. TikTok on suosittu lyhytvideoiden esittämispaikka Youtuben ohella.
Edelleenkin taitaa olla niin, että enimmät kuvat otetaan vapaa-ajan tapahtumista. Työkuvia on vähemmän. Onnistuneita uusia kuvia ja kaivelkaa vanhojakin ja laittakaa julki vaikkapa edellä mainittujen sivujen kautta.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
19.5.2923
Urjalan kulmilta
Suviyön perinteet muuttuvat
”Joulu on joka vuosi ja juhannus vain kerran vuodessa.” Näin totesi ruletin pyörittäjä Honkolan lavalla 1950-luvun alkupuolella paikallisen VPK:n juhannustansseissa, jonne naapurin poikien kanssa olimme menneet polkupyörillä. Tango oli suosiossa. Emme olleet vielä tanssi-iässä, joten seurasimme vain katseella. Ennen koko polttamista suuntasimme jo muualle.
Taitaa olla niin, että tätä keskikesän juhlaa elämme enemmän mielikuvissa kuin todellisuudessa. Tämä johtuu siitä, että juhannuksen ja kakkien muidenkin vuotuisjuhlien viettotavat muuttuvat ajan mittaan. Vain jotakin jää ja paljon karsiutuu pois. Tilalle tulee uutta.
Esimerkiksi aiemmin olivat suosiossa juhannushäät. Radiossakin seurattiin häihin valmistuvaa nuorta paria ja vihkiminen kuultiin radioaalloilla. Vähitellen kävi niin, että varsinkin nuoret halusivat muihin rientoihin ja festareille.
Eikä kait kukaan keräile tiettyä määrä kukkia tyynynsä alle nähdäkseen tulevan sulhon tai katso tämän kuvaa kaivosta, kun vesi tulee vesijohdosta. Urjalassa Hanhisuolla aloitetut vihdan heiton maailmanmestaruuskisat käydään aattona Vilpolan kentällä Huhdissa. Ainoat tanssit ovat juhannuspäivänä Menosten lavalla.
Kauan sitten seurakunta järjesti juhannuksena oman tilaisuutensa aattoiltana kirkolla Inkisen harjulla tai silloisessa leirikeskuksessa Sokeelammilla. Messu on kirkossa juhannuspäivänä. myös Halkivahassa ja Perholla on viikonloppuna jumalanpalvelus. Koskelan torpan juhannuksen avauksesta on tullut entistä suositumpi.
Urjalassa juhannustori kokoaa paikalliset, mökkiläiset ja kesävieraat perjantaina. Siellä voi tavata tuttuja, joita ei juuri muulloin näe. Samalla voi hankkia juhannuspöytään tarpeelliset syötävät ja herkut. Paikallisissa kaupoissa kannattaa varautua jonottamaan kassoille. Kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet, mutta silti kannattaa tarkistaa, miten ne ovat avoinna.
Suomessa on paljon lipputankoja, mutta ilmeisesti vähemmän lippuja, kun monena liputuspäivänä salot ovat tyhjinä. Juhannuksena saa liputtaa aattoillasta juhannuspäivän iltaan saakka. Suomen lipun päivää on vietetty vuodesta 1934 alkaen. Kun aika monet ovat mökillä tai lomamatkalla, jää lippu ymmärrettävästi nostamatta.
Joskus on hytisty juhannusaattona ja joskus on ollut niin kuivaa ja kuumaa, että kokot ovat jääneet polttamatta metsäpalovaroitusten takia. Kokko onkin nykyisin aika harvinainen näky ja on katoamassa olevaa perinnettä.
Grillit ovat kovassa käytössä. Makkaraa, lihaa, kalaakin ja yhä useammin myös kasviksia kypsyy hiilillä, kaasulla tai sähköllä. Uudet perunat kuuluvat myös ruokapöytään. Jälkiruokana maistellaan kesän ensimmäisiä kotimaisia mansikoita. Juomavalikoima koostuu kunkin mieltymysten mukaan.
Ne, joilla on siihen mahdollisuus kerääntyvät rannoille. Sauna ja uinti kuuluvat ohjelmaan. Nyt uimavedet ovat lämmenneet ja sinilevästäkään ei ole vielä haittaa.
Suviyössä on monenlaisia ihmisiä tapoineen ja perinteineen. Toivotan kaikille hyvää juhannusta!
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
5.6.3023
Urjalan kulmilta
Hyvän palvelun huonekalukauppa lopettaa
Paikallislehden ilmoitus pysäytti: ”Kirkonojalla loppuunmyynti”. Urjalan Huonekaluliike Kirkonoja aloitti v. 1950 Markkula-Taalaan liiketiloissa. Urpo ja Hilkka Kirkonojan työtä jatkoivat aikanaan Asko ja Riitta. Kolmas sukupolvi on hakeutunut pääosin muille aloille.
Urpo Kirkonoja haki oppia Urjalan mieskotiteollisuuskoulusta sekä työskenteli Kylmäkoski Oy:n tehtaalla, jossa tehtiin valmistalojen ja lisäksi leikki- ja huonekaluja. Sota-aikana siellä oli tehty ruumisarkkuja, lentokoneen osia ja sotilasparakkeja armeijalle. Vielä ennen omaa yritystä hän työskenteli Urjalan Puuteollisuudessa.
Maaseudulla valmistettiin huonekalut ennen teollista valmistusta kotona tai teetettiin puusepällä. 70 vuotta sitten Kirkonojat hankkivat omakotitalon, johon liike siirtyi. Tuolloin huonekalut tulivat puuvalmiina, joten ne piti lakata, petsata, maalata ja verhoilla. Patjatkin tehtiin ensin liikkeessä. Teollisesti valmistettuina tulivat myöhemmin vaahtomuov- ja joustinpatjat. Maalla patjapussiin laitettiin yleensä olkia.
Huonekalualalla on ollut monia virtauksia, jotka näkyvät kotien sisustuksessa. Hittituotteita olivat omana aikanaan kuivauskaapit, hetekat, sohvaryhmät, tupakkapöydät, lipastot ja kirjakaapit korvanneet kirjahyllyt sekä televisiopöydät. Nykykodeista kirjahyllyt ovat miltei hävinneet. Heteka on lyhenne valmistajan Helsingin Teräskalustetehtaan nimestä. Se sopi pieniin tiloihin, kun päiväksi toisen sängyn sain työnnettyä toisen alle. Hetekan narina on tuttu vanhemmalle sukupolvelle.
Koivu ja mänty korvautuivat lastu- ja muilla levyillä 1960-luvulla. Aluksi nämäkin huonekalut tulivat valmiina, mutta sitten ne tulivat kokoamattomina liikeisiin ja nykyisin ne on asiakkaan koottava kotona. Asiakkaille oli tärkeää nähdä huonekalut. Vuonna 1967 Kirkonojat rakensivat uuden liiketilan, jossa oli 400 neliötä. Riitta ja Asko jatkoivat yrittäjinä vuodesta 1977. Askon kuoltua Riitta on jatkanut kauppaa.
Kirkonojalle oli aina mukava mennä asioimaan. Kaupanteko on ollut hyväntuulista ja huumorin sävyttämää. Jos paikanpäältä ei löytynyt, katsottiin tehtaiden ja tukkureiden kuvastoista. Huonekalut toimitettiin kotiin. Kuljetuksen sai myös kauemmaksi Urjalan ulkopuolelle.
Oman paikkakunnan huonekaluliike on nykyisin harvinaisuus. Tälläkin alalla on tapahtunut huomattavaa keskittymistä. Isot ketjut ovat vallanneet markkinat. Ruotsalainen Ikean oli vaikea päästä Suomeen, mutta nyt sillä on merkittävä markkinaosuus. JYSK, Masku, Sotka ja Vepsäläinen ovat myös tunnettuja toimijoita. Kirkonojalla on myyty Askon Iskun, Laulumaan ja monen muun valmistajan tuotteita.
Huonekalumainoksia katsellessa joutuu ihmettelemään alennusprosentteja, jotka näyttävät olevan jatkuvasti 30–70 joillakin ketjuilla. Niille ovat kilpailuviranomaiset antaneet näistä huomautuksia, mutta sama meno näyttää jatkuvan. Tämä hinnoittelu hämärtää ihmisten käsitystä oikeista hinnoista. Nykyisin huonekaluja saa ostaa myös verkkokaupasta.
Kiitokset Urjalan Huonekaluliikkeen toimijoille siitä, että ovat kovassa kilpailussa sinnitelleet näinkin kauan! Hyvää palvelua tulee ikävä.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
22.5.2023
Urjalan kulmilta
Millaisen kirkkoherran urjalalaiset haluavat?
Huomenna on urjalalaisilla mahdollisuus tulla kertomaan, millaista kirkkoherraa toivovat. Samalla voi kertoa, että haluaako olla valitsemassa kirkkoherraa vai valitseeko 12-jäseninen kirkkovaltuusto viranhaltijan.
Kirkkoherran virka on tullut avoimeksi, kun edellinen kirkkoherra Timo Kumpunen sanoutui irti terveydellisistä syistä. Muutaman vuoden täällä on ollut sijaistamassa Tampereen tuomiokapitulin määräämänä Auni Kaipia. Hän on hoitanut Urjalan ohella myös Punkalaitumen kirkkoherran tehtävää.
Virallinen nimike on kirkkoherra. Aamulehti käyttää muotoa ”johtava pappi”. Kirkkoherran viran julistaa avoimeksi tuomiokapituli. Virkaa voi hakea pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittanut pappi.
Kirkkojärjestyksessä on määritelty kirkkoherran tehtävät. Hän johtaa seurakuntaa, on työntekijöiden esimies ja ”on vastuussa jumalapalveluksen, pyhien sakramenttien ja kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta”. Nykyisin työpanoksesta vievät huomattavan osan hallinnolliset ja taloudelliset tehtävät. Virkaan kuuluu kirkkoneuvoston puheenjohtajuus ja asioiden valmistelu ja esittely.
Seurakuntalaiset kohtaavat kirkkoherran useimmiten kasteessa, rippikoulussa, avioliittoon vihittäessä, hautajaisissa ja jumalanpalveluksissa. Koronan seurauksena väkimäärät mainituissa tilaisuuksissa ovat vähentyneet. Viimeinen kirkkoherra, joka asui paikkakunnalla, oli Kauko Keränen. Hän ja edeltäjänsä olivat mukana monissa muissakin urjalalaisten riennoissa.
Urjalan seurakunnan väkiluku on noin 3500. Noin tuhat urjalalaista ei kuulu evankelisluterilaiseen seurakuntaamme. Kirkkoherran lisäksi meillä on toisena pappina seurakuntapastori Olavi Rissanen.
Huomeniltaisen tilaisuuden ohella toiveita kirkkoherran valuntaperusteista on voinut toimittaa seurakuntatoimistoon (kirkkoherranvirasto). Viikon päästä kirkkovaltuusto vahvistaa viran hakua varten valintaperusteet.
Pääsäännön mukaan kirkkoherra valitsevat 18-vuotta täyttäneet seurakuntalaiset. Tuomiokapituli asettaa kolme hakijaa vaalisijoille ansioiden ja erityisperusteiden mukaan. Ehdokkaat antavat vaalinäytteet ja eniten ääniä saanut valitaan.
Seurakunta voi pyytää myös välillistä vaalia, jolloin vaalin suorittaa kirkkovaltuusto. Kumpusen valitsi kirkkovaltuusto kahdesta ehdokkaasta. Sitä edeltävässä vaalissa seurakuntalaiset valitsivat Sami Tammisalon kahdesta ehdokkaasta. Monissa seurakunnissa onkin huoli siitä, että saadaanko hakijoita. Jos tiedätte hyviä henkilöitä, kannustakaa hakemaan Urjalaan.
Kokeilin myös mitä tekoäly eli ChatGPT kirjoittaa aiheesta. Se otsikoi vastuksensa ”Hyvä kirkkoherra – Valon tuoja yhteisössä”. Tekstiä tuli puolitoista sivua. Lainaan pari virkettä: ”Hyvä kirkkoherra on monipuolinen ja kokonaisvaltainen johtaja. Hänellä on vahva hengellinen perusta, empaattinen lähestymistapa ja kyky innostaa muita.”
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
8.5.2023
Urjalan kulmilta
Kotiteollisuuskoulut elävöittivät maaseutua
Tuki tuhosi vuonna 1962 valmistuneen mieskotiteollisuuskoulun asuntolan ja vieressä olleen toisen koulun käytössä olleen rakennuksen. Asuntola rakennettiin oppilastyönä parin vuoden aikana, kun koulun yhteydessä toimi erityinen rakentajakurssi. Majoitustiloja oli parille kymmenelle oppilaalle. Osa opiskelijoista asui kotonaan. Puutyötilat olivat lähellä museota.
Urjalassa kotiteollisuuskoulut sekä miehille että naisille aloittivat samanaikaisesti v. 1921. Silloin ja pitkään jälkeenkin puhekielessä ne olivat kutoma- ja veistokoulu. Kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan kutomakoulu olisi toiminut vuoden Välkkilässä ja aloittanut Urjalankylässä v. 1922 naiskotiteollisuuskouluna, jolloin puuhaihmisinä toimivat nuorisoseura Pyrinnön jäsenet.
Kouluja ylläpiti pitkään Urjalan kotiteollisuusseura. Sen keskeisinä henkilöitä olivat opettajat U. Emil Rantala ja Tyyne Yntälä. Koulut toimivat pääasiassa yksivuotisina, mutta osin myös kaksivuotisina. Valitettavasti koulujen historia on vielä kirjoittamatta. Joku vuosi sitten kotiteollisuusseuran arkisto Hämeenlinnan maakunta-arkistossa oli järjestämättä.
Koulut siirtyivät Urjalan kunnan omistukseen vuonna 1970. Sen jälkeen mieskotiteolliskoulu lakkautettiin ja liitettiin Tammelan mieskotiteolliskouluun. Urjalan nuorisoparlamentti vastusti lakkautusta. Naiskotiteollisuuskoulu sinnitteli itsenäisenä vuoteen 1986, jolloin se liitettiin Loimaan vastaavan koulun kurssiosastoksi. Johtokunnan puheenjohtaja Elma Rantala puolusti koulua sinnikkäästi.
Palaneissa rakennuksissa toimi koulun jälkeen ensin Hämeen Kansanlähetyksen ja sen jälkeen Mustalaislähetyksen kurssikeskus ja yksityinen kurssikeskus, välillä se oli kunnan hallussa ja myytiin sitten nuorten asuntolatoimintaa harjoittaneelle yritykselle. Ulosottohuutokaupassa se siirtyi hiljattain yksityiseen omistukseen.
Naiskotiteollisuuskoulu ehti toimia useissa toimipisteissä, kunnes vuonna 1959 sille valmistui Rutajärven rantaan ajanmukainen koulutila. Kunnan takaus oli osin sidottuna Urjalan Yhteiskoulun takaukseen. Yhden miljoonan edestä takauksessa olivat johtokunnan jäsenet. Koulutoiminnan loputtua rakennuksen osti rakennus- ja maalausliike Louhelo, joka rakensi kouluun kymmenkunta asuntoa ja toiselle puolelle tietä kolme rivitaloa.
Kotiteollisuuskoulut olivat aikanaan olleet maaseudun elämässä merkittäviä oppilaitoksia. Niissä opittiin kädentaitoja niin tekstiili- kuin puu- ja metallitöissä. Urjalan kouluissa opiskeli urjalalaisten lisäksi 16-vuotta täyttäneitä nuoria ja vanhempiakin lähiseudulta, mutta myös ympäri maata. Taidokkaita tekstiilejä ja huonekaluja on edelleen tallessa monissa kodeissa.
Siirtoväen huolto kustansi oppilaspaikkoja sota-aikana, jolloin noin puolet oppilaista oli sodassa kotinsa menettäneitä. Hämeessä toimi tuolloin myös kiertäviä kotiteollisuuskouluja siirtoväkeä varten. Näiden koulujen ohella kansanopistot ja kansankorkeakoulut olivat aikanaan monelle tärkeitä yleissivistyksen antajia. Urjalaa lähinnä olivat Loimaan, Karkun ja Päivölän opistot.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
24.4.2023
Urjalan kulmilta
Miljoona kerätään ja miljardeja karsitaan
Parhaillaan on käynnissä Ylen kampanja miljoona roskapussia, jossa on mukana järjestöjä ja Urjalan tavoin 160 kuntaa. Muistanette, että muutama vuosi sitten Yle vauhditti kampanjaa miljoonasta linnunpöntöstä.
Nyt kerätään tienvarsilta ja julkisilta paikoilta roskia. Kokoon saatu pussien määrä ilmoitetaan ja kesäkuussa tiedetään, toteutuiko tavoite. Olen havainnut, että tienvarrella olevien roskien määrä on vähentynyt. Koulut ja järjestöt ovat vuosikausia talkoilla pientä korvausta vastaan keränneet roskia. Tiepölyn seasta löytyy miltei kaikkea inhimillisen elämän jätteitä pahvimukeista autonrenkaisiin. Eiköhän miljoona pussia helposti saada kokoon. Nopeasti kasvava piennarheinä peittää osan maatuvista roskista.
Urjalan kunnan tilinpäätös on parhaillaan tilintarkastajien tutkailtavana. Tappiota viime vuodelta tuli melkein 0,5 miljoonaa euroa. Budjetti oli viime vuodelle jo 0,6 milj. euroa alijäämäinen. Verotulot ylittyivät, mutta tekninen toimi ja sivistystoimi ylittyivät niille varatut menot. matkan varrella lisättiin menoja. Myös hintojen nousu, Ukrainan sota ja energian hinta lisäsivät menoja.
Kunnassa on laadittu talouden tasapainottamisohjelma, jossa on kolmisenkymmentä kohdetta, jotka ovat tarkastelussa. Osa on toteutettu ja osa on laskennassa, selvitettävänä tai valmisteltavana.
Kunnat ovat tämän vuoden alusta uudessa tilanteessa, kun sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimi on hyvinvointialueiden vastuulla. Urjalan uuden hyvinvointialueen ylläpitämän paloaseman tontilla on parhaillaan paalutus käynnissä. Tontti on entisen Vanhanjärven alueella, joten perusta on tehtävä kunnolla.
Hyvinvointialueen käytössä olevan entisen vuodeosaston C-osan peruskorjauksen pitäisi valmistua marraskuussa. Seurakunta remontoi parhaillaan osuuspankilta ostamiaan tiloja. Muuttovalmiina ne ovat syyskuussa
Valtakunnan tasolla puhutaan miljardeista, kun uutta hallitusta kaavaillaan. Valtio on useiden hallitusten aikana velkaantunut. vaikka velkamäärä on EU:n keskitasoa, kaikki eduskuntaan valitut puolueet haluavat sopeuttaa tai karsia menoja. Siitä, miten ja missä aikataulussa temppu tehdään, vallitsee erilaisia näkemyksiä. Osa karsisi heti kuudella miljardilla ja osa vähemmällä. Toiset luottavat talouskasvuun.
Työllisyysastehan on nyt ennätystasolla. Osaavasta työvoimasta on puute. Toisaalta työttömiä on laskutavasta riippuen 300 000 ja työvoiman ulkopuolella 140 000. Osaajia kaivataan ulkomailta. Täällä maaseudulla on totuttu ruuantuotannossa ulkomaisiin työntekijöihin.
Valtiovarainministeriön virkamies on esittänyt ammattikoulun lyhentämistä kolmesta kahteen vuoteen. Toisaalta työnantajat sanovat, että jo nyt tulee kouluista töihin väkeä, jolla ei ole riittävää taitoa. Pitäisikö koulujen opetussuunnitelmia tarkistaa ja karsia ja täsmäyttää? Motivointia ei koskaan ole liikaa. Eniten sitä tarvitsevat ”armovitosen” saaneet, joita teoriapainotteinen peruskoulu ei ole saanut lukuihmisiksi. Parhaimmillaan ammattikoulu avaa koulutusväylän korkeakouluihin asti. Toimeentulo työstä kunnon palkalla on hyvä tavoite.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
27.3.2023
Urjalan kulmilta
Varmasti 200 voittajaa eduskuntavaaleissa
Voiko yksi ääni ratkaista? Kyllä voi. Siksi on tärkeä äänestää. Sinun, minun ja Sauli Niinistön ääni on yhtä arvokas. Olin viimeisen kerran ehdokkaana eduskuntavaaleissa 40 vuotta sitten. En tullut valituksi, mutta Sirkka-Liisa Anttila tuli. Hänen pitkä ja vaikuttava uransa päättyi edustajana neljä vuotta sitten. Toisena listaltamme tuli Hannu Tenhiälä, joka voitti yhdellä äänellä vaaliliittokumppanina olleen Jouko Halmeen. Tarkistuslaskentaa käytiin eri oikeusasteissa vuosi. Eli yhdelläkin äänellä edustajapaikka voi ratketa. Äänten mennessä ratkaisee arpa.
Jotkut haluavat äänestää ennakolta ja toiset nimenomaan vasta vaalipäivänä. Helsinkiläiset ovat useissa vaaleissa äänestäneet vilkkaimmin, viimeksi 77 %, kun kotimaan prosentti oli 72,1. Seuraavina olivat Vaasan ja Pirkanmaan vaalipiirit. Häme jäi alle maan keskiarvon. Urjalalaiset ovat Pirkanmaalla olleet yleensä peränpitäjiä, sillä viimeksi äänesti 68,4 %. Äänioikeus on 3757 urjalalaisella. Viimeksi oli Urjalasta kaksi ehdokasta ja nyt yksi.
Valtakunnallisia vaalikeskusteluja ovat hallinneet talous, terveyspalvelut ja ympäristö. Taloutta halutaan sopeuttaa ja velkaa vähentää. Keinoista ollaan paljon eri mieltä. Helposti luvataan, että tästä emme leikkaa ja tähän annamme lisää rahaa. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, valtio säästää helpommin vähentämällä valtionosuuksia. Tosin soten myötä se otti yli puolet kuntien menoista vastattavakseen.
Suomi ikääntyy ja terveyspalveluja tarvitaan lisää, vaikka nykyiset vanhuuseläkkeellä olevat pärjäävät pitempään omillaan ja elävät aktiivisesti. Suurin pulma on vähäinen syntyvyys. Työperäistä muuttoa eli työntekijöitä tarvitaan, mutta onko halukkaita tulijoita. Työttömistä osa kykenee töihin, mutta työnteko on tehtävä houkuttelevaksi ja kannattavaksi. Koska yritykset luovat ja ylläpitävät työpaikkoja, pitää niiden pärjätä sekä kotimaan että muilla markkinoilla.
Ympäristökeskustelu on päälaellaan. Päähuomio on hiilinieluissa, kun painopiste pitäisi olla päästöjen vähentämisessä. Yksi terästehdas tuottaa hiilidioksidia lehtitiedon mukaan lähes yhtä paljon kuin Suomen henkilöautoliikenne. Tarvitaan siis järkevää vihreää siirtymää. Metsät ja kasvipeitteinen maa sitoo hiiltä. Metsänomistajista huomattava osa asuu kaupungeissa. Metsiä siirtyy myös paljon sijoittajien omistukseen.
Maaseudulle tärkeitä asioista on puhuttu aika vähän. Miten turvataan perus- ja lähipalvelut, kun väestö vähenee. Vaikka tienpitoon on lisätty tälläkin kaudella varoja, on maaseudun tieverkolla korjausvelkaa. Iso osa palveluista on digitaalisia, mutta yhteydet eivät aina riitä ja ei ole taitoa niitä käyttää.
Vaalien varmat voittajat ovat ne 200 kansanedustajaa, jotka tulevat valituksi. Puolueet voittavat tai saavat torjuntavoittoja. Vaalilauseista voisi punoa yhteisen tavoitteen: Nyt on oikea aika sinun puolellasi pelastaa Suomi ja reilumpi huominen, kun suojelemme elämää järjen äänellä, joten eteenpäin!
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
13.3.2023
Urjalan kulmilta
Mennäänkö junalla, linja-autolla vai omalla autolla?
Onko mahdollista parantaa urjalalaisten joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia? Tänään kunnanhallitus pohtii sekä linja-autoilla että junalla liikennöintiä. Molemmista on valmistunut selvitys. Junayhteyksistä Turun ja Toijalan välillä on tulossa vielä radanvarsikuntien selvitys.
Linja-autoliikenne Tampereen, Toijalan ja Valkeakosken suuntaan on aikataulutettu koulukuukausina koulujen alkamisaikoihin. Urjalasta käydään ammattikouluissa niin Forssassa kuin Valkeakoskella. Urjalaan tulee yläkouluun ja lukioon oppilaita myös Kylmäkosken suunnasta. Sen jälkeen, kun Urjalan oma vuodeosasto lopetettiin ja siirtyi Valkeakoskelle, tuli tarvetta linja-autoyhteyksille. Akaan Toijalaan siirtyi röntgenlaitteisto, joten kuvassa pitää käydä siellä.
Tampereen ja Urjalan välinen joukkoliikenne on nykyisin markkinaehtoista liikennettä. Sen tarjonta väheni merkittävästi korona-aikana kysynnän laskiessa. Osa Toijalan kautta kulkevista vuoroista on linkitetty Toijalasta lähteviin junavuoroihin. Tänä vuonna päättyy ELY-keskuksen ja kuntien välinen käyttöoikeussopimus, jonka mukaan ELY on maksanut 70 ja kunnat 30 prosenttia kustannuksista. Urjalan osuus on ollut 20 000 e. Kunnanhallitus pohtii uutta järjestelyä. Kunnanjohtajan ehdotus tulee vasta illan kokouksessa.
Sitowise Oy on tehnyt selvityksen niistä muutoksista. joita Urjalan rautatieasemalla tarvittaisiin, jotta henkilöliikenne olisi mahdollista. Selvityksessä ovat mukana aikataulut ja linkitykset muihin junavuoroihin sekä rakenteelliset muutokset kuten laiturien rakentamismahdollisuudet. Seisakkeen rakentamiskustannukset ovat 700 000–1 000 000 euroa. Ilmeisesti valtaosa tätä tulisi kunnan maksettavaksi. Junaliikenteen osalta ehkä edullisin olisi Tampereen lähijunaliikenteen ulottaminen Urjalaan.
Junaliikenteen selvityksessä kävi ilmi, että VR:n henkilöliikenteen hintatiedot ovat salaisia. Edelleen todettiin, että, koska Suomessa puuttuu kilpailu rataliikenteessä, ei tiedetä, miten se mahdollisesti alentaisi junaliikenteen kustannuksia.
Urjala ja muut radanvarsikunnat, joissa ei ole nykyisin pääse junaan, haluaisivat käynnistää liikennöinnin. Selvitysten jälkeen tiedämme, mitkä ovat kustannukset. Toripohdinnoissa on todettu, että henkilöliikenteelle on aika työlästä saada uusia käyttäjiä, kun katkos on ollut pitkä. Saattaa olla, että potentiaalinen käyttäjälunta tulisi lähinnä asemanseudulta, jonka väestömäärä on aika pieni. Matka-aika Toijalaan olisi 12 minuuttia
Urjalalaiset, joilla on oman auton käyttömahdollisuus, ehtivät 45 minuutissa Tampereelle ja pääsevät perille työpaikkaansa. Rautatie- ja linja-autoasemalta pitää vielä siirtyi joillakin keinolla työ- ja opiskelupaikalle.
Linja-autoliikenne on joustavammin järjestettävissä ja reititettävissä kuin raideliikenne, Joten se lienee jatkossakin käyttökelpoisin ja kustannuksiltaan edullisin tapa järjestää joukkoliikennettä Urjalasta ja Urjalaan
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
27.2.2023
Urjalan kulmilta
Nuutajärven kuuma kylä viettää juhlavuotta
Viikonloppuna käynnistyi Nuutajärven lasikylän juhlavuosi. Lasitehdas perustettiin hyvien metsien keskelle v. 1793 eli 230 vuotta sitten. Perustajana oli Jacob Wilhelm de Pont, joka oli ostanut Henrik Agricolalta Nuutajärven säteritilan ja läheisen Valajärven tilan. Yhdessä Honkolan kartanon omistajan Harald Furuhjelmin kanssa he saivat luvat tehtaan perustamiseen helmikuussa 1793. De Pont oli Somerolla Lahden kartanossa syntyneenä perehtynyt lasinvalmistukseen Åvikin lasitehtaassa.
Uutta puhtia tehdas sai Adolf Törngrenin aikana, kun ammattilaisia tuotiin ulkomailta ja lasitehdas sai asemakaavoineen ja rakennuksineen huomattavan osan nykyisestä ilmeestään. Lasitehtaan palon jälkeen v.1952 se siirtyi kartanolta Wärtsilän omistukseen. Omistajavaihdoksia on ollut senkin jälkeen ja varsinaisen tehtaan viimeisin omistaja siirsi tuotannon Iittalaan v. 2014.
Lasikylä kuitenkin säilyi. Merkittävä tekijä oli lasialan koulutuksen aloittaminen 30 vuotta sitten. Merkittävä oli myös lasikomppanian perustaminen 20 vuotta sitten. Viimeksi kiinteistöjen omistajaksi tuli raumalainen sijoittaja ja Nuutajärvi on saanut uutta tuulta purjeisiin. Rakennuksia kunnostetaan ja uusi palveluja on tullut ja luvassa.
Juhlavuotta vietetään teemalla ”230 Nuutajärvi kuuma kylä”. Viikonlopun avauksen jälkeen on tulossa monia tapahtumia. Mainittakoon, että muutaman vuoden tauon jälkeen on tulossa 27. toukokuuta Nuutajärvi-päivä. Tapahtuma on kerännyt satoja ihmisiä lasikylään.
Kuumana käy myös keskustelu kunnan aikeista hankkia 20,72 ha maata Tuno Oy:ltä ja sen omistamalta asunto-osakeyhtiöltä. Tonteilla on kuusi purkukuntoista rivitaloa. Ne rakennettiin 1970-luvulla, kun työntekijöille tarvittiin asunoja. Ne osti myöhemmin porvoolainen Tuno, joka on asuntovuokrausta harjoittava yhtiö. Tilinpäätösasiakirjojen mukaan toiminta on viime vuosina ollut tappiollista. Jossain vaiheessa kerrottiin, että Tuno hankki aikanaan asuntoihin asukkaita Helsingistä. Kaupunki maksoi vuokrat alkuun ja pääsi näin eroon epätoivotuista ja kustannuksia aiheuttaneista asukkaistaan.
Rivitalojen purkaminen maksaisi 200 000 tuhatta nykyarvion perusteella. Se tarkentuu ja voi olla alempikin, kun lisätietoa on saatavissa. Kauppahinta olisi 30 000. Osa alueista on Rutajärven tuntumassa ja voisi soveltua sekä asunto että vapaa-ajan asuntojen rakentamiseen.
Urjalassa Etuovessa myynnissä olevista 29 kohteesta kaksi on Nuutajärvellä. Siellä hintataso ei ole kovin korkea. Uudisrakentaminen on ollut vähäistä. Kylästä ovat hävinneet monet palvelut ja kirkonkylän palveluihin on matkaa ja julkinen liikenne on vähäistä.
Jos ollaan realisteja, niin kunnan osto on ainoa mahdollisuus purkaa käyttökelvottomat rakennukset. Nykyinen omistaja ei siihen pysty. Urjala tarvitsee uusia asukkaita. Nuutajärvi tarvitsee myös kunnan myönteistä panosta ilmeisesti myös tässä muodossa, kun kylässä on hyvä meininki ja mielialat ovat kohentuneet. . ”Kehittäminen ei ole köyhän hommaa”, totesi Kehitysaluerahaston edustaja kerran Urjalan elinkeinoprojektin yhteydessä.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
13.2.2023
Urjalan kulmilta
Onko sinulla ystävä?
Ystävänpäivä on juuriltaan pakanallinen roomalaisen ajan naisten ja avioliiton jumalatar Junon ja kreikkalaisen luonnon ja hedelmällisyyden jumalattaren Panin juhla, jonka kristityt yrittivät kieltää 400-luvulla ja yrittivät korvata sen rakkauden ja avioliiton suojeluspyhimyksen Valentinuksen muistopäivällä. 1800-luvulla päivä siirtyi Amerikkaan ja palasi sieltä viime vuosisadalla Eurooppaan ja Suomeen 1980 luvulla ja virallisen kalenteriin v. 1996.
Koulussa täällä Urjalassa ja laajalti muuallakin lapset pitävät Petri Virtasen sanoittamasta ja säveltämästä laulusta, joka alkaa: ”Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää. Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.”
Wikipedia määrittelee ystävyyden kahden ihmisen välisen ihmissuhteeksi, joka on tuttavuutta läheisempi mutta seurustelusuhdetta etäisempi. Se on tasa-arvoinen ja vapaaehtoinen suhde, jossa osapuolet viettävät aikaansa yhdessä ja keskustelevat henkilökohtaisista asioistaan.
Juha Vainio sanoitti venäläistä alkuperää olevan Ystävän laulun, jossa kysytään: ”Mistä tunnet sä ystävän? Malin veljesten levyttämänä laulu alkaa: ”Miten ystävyys punnitaan?” Molemmat ihan aiheellisia kysymyksiä.
Ystävänpäivästä tuli toiseksi suosituin korttipäivä joulun jälkeen. SPR oli vahvasti mukana ja sen kautta taisi tulla myös punainen sydän. Suklaa lienee vanhempaa perua. Huomenna yleisin ystävänpäivän tervehdys välitettäneen Facebookissa, Twitterissä, Instragramissa tai Tikotokissa. Niissähän meillä on enemmän kavereita kuin ystäviä. Kaveruuskin on hyvä, mutta ystävyys on aina enemmän. Suurinta on rakkaus ja rakkaat läheisimmät.
Urjalan kunta nostaa kuukausittain tämän vuoden aikana hyvinvointiin liittyviä teemoja. Osa teemoista on jo nimetty ja osa myöhemmin. Helmikuun teema on kiitollisuus. Välttämättä aihe ei ole siis sama, joka muutoin kuukauteen liittyisi. Vuoden lopulla palkitaan vuoden hyvinvointiteko. Mukaan kampanjaan kutsutaan asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä.
Suomessa on paljon yksin asuvia. Joillekin se on tietoinen valinta ja tosille tullut elämän kulun mukana. Monilla on hyviä ystäviä, mutta on myös heitä, joilla ei ole juuri ketään. Joillekin lähes ainoa ystävä on koira tai kissa. Tästä tuli mieleeni, kuinka mummoni puhui usein valkoisesta kissastaan Elmeristä, jolle jutteli päivän mittaan tai oli huolissan, jos se ei ajoissa tullut retkiltään syömään.
Voiko ystävänä olla jokin muu kuin ihminen tai eläin? Ihmistä ei voi korvata, mutta joillekin ystävän korvikkeena voi olla perjantainen humala tai Jumala, josta Arttu Viskari takavuosina riimitteli. Kirjakin voi olla ystävä, joka vie mukaan tuttuun tai ennestään tuntemattomaan maailmaan. Mukana ovat järki ja tunteet. Kirjan voi ostaa omaksi tai sen voi lainata. Samaa palvelee hyvin toimitettu sanoma- tai aikakauslehti. Jos se ei tule laatikkoon tai luukusta ajoissa, voi lukea näytöllä tietokoneella, jos sellainen on käytettävissä.
Hyvää ystävänpäivää!
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
30.1.2023
Urjalan kulmilta
Missä vietät vanhuutesi?
Olin tiistaina kuuntelemassa Attendo Airanteen yksikönjohtaja Marjo Lennon esitystä palveluista, joita talo tarjoaa etupäässä vanhuksille. Paikkoja on 45 ja ne ovat kaikki käytössä. Suurin pulma on henkilöstön saaminen ja tilanne kiristyy vielä huhtikuussa, kun uusi tiukempi henkilöstömitoitus astuu voimaan.
Urjalan vanhainkodin toiminta päättyi tammikuussa 2018, jolloin silloiset asukkaat siirtyivät Attendon uusiin tiloihin sairaalanmäelle. Vanhainkodissa olleista on vielä viisi talon kirjoilla. Yksi Airanteen asukas on kuntoutunut niin paljon, että on palannut omaan kotiinsa. Muiden lähtijöiden elämän mitta on tullut täyteen.
Urjalassa on myös toinen asumispalveluita ja tehostettua asumispalvelua antava yksikkö Reikonlinna. Sen perusti aikanaan Urjalan seudun vanhustenkotiyhdistys, mutta nyt toiminasta vastaa toinen valtakunnallinen ketju Esperi. Hoivakodissa on 46 paikkaa.
Tähän asti sopijapuolena on ollut kunta, mutta vuoden alusta vanhustenhoito siirtyi terveyspalvelujen ohella Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Vielä tiistaina ei ollut tietoja millaiseksi hintataso asettuu. Aiemminhan kerrottiin, että Attendo oli irtisanonut sopimukset, koska kustannukset olivat kohonneet. Marjo Lennon mukaan tällä pyrittiin vauhdittamaan neuvotteluja.
Hyvinvointialueella hoitoa tarvitseva vanhus saattaa joutua hoitokotiin, joka ei ole omalla paikkakunnalla. Tästähän on kokemusta myös kuntaliitoskunnissa. Esimerkiksi kalvolalainen vanhus saattoi joutua vaikkapa Lammille.
Kannattaa muistaa, että vaikka Urjalassa on paljon yli 75-vuotiaita, joiden osalta vuosien mittaan hoidon tarve kasvaa, niin valtaosa heistä asuu kotona ihan niin kuin muutkin ihmiset. Osa saa kotipalvelua eri muodoissa.
Otsikoissa ovat viime aikoina olleet päivystysruuhkat keskussairaaloissa. Onkohan päivitysten keskittäminen viety liian pitkälle? Henkilöstöstä on pulaa kaikilla tasoilla. Korona-aika kärjisti tilannetta ja työntekijät olivat tiukoilla. Hyvinvointialue voi olla uusi mahdollisuus, jos toteutetaan uusia toimintatapoja. Usein parhaat ideat löytyät tekijöitä kuuntelemalla. Palkkaus ei houkuttele uusia, eikä pidä aiempia hoitajia.
Airanteen yksikössä on nyt kaksi filippiiniläistä hoitajaa ja pari on tulossa lisää. Heidän kotimaassaan saamansa koulutus ei täytä suomalaisia vaatimuksia ja siksi he saavat lisäkoulutusta ja samalla oppivat kieltämme.
Yhteishaku sosiaali- ja terveysalalle on taas pian käynnistymässä, joten toivotaan, että hakijoita saataisiin. Nuorten kannattaa pitää katse vähän kauempana, sillä uskon, että arvostus ja palkkaus paranevat lähivuosina. Muutenhan emme selviä.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
16.1.2022
Urjalan kulmilta
Miten ja missä liikutaan vuonna 2045?
Kunnanhallitus antaa tänään lausuntonsa Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jonka tähtäin on vuodessa 2045. Siinä on neljä näkökulmaa: ylimaakunnalliset pääyhteydet, tavaraliikenne, arjen liikenneympäristöt sekä matkailu ja vapaa-aika. Luin sen 55 sivua, ja sillä perusteella muutama kommentti.
Suurimmat liikennemäärät ovat Tampereen kaupunkiseudulla ja suunnitelma keskittyy lähinnä niihin. Mukana on niin tunnin rata Helsinkiin, kuin valtatien oikaisu Pirkkalaan ja kehätien jatko Kangasalalle. Ysitien osalta painopiste on Oriveden suunnassa. Vieläkään ei ole ohjelmassa ohituskaistoja Urjalaan. Pro Ysitellä riittää lobattavaa ja sitä johtaa entinen Urjalan hallintojohtaja nykyinen Auran kunnanjohtaja Terhi Källi.
Urjala mainitaan suunnitelmassa rautatien lähiliikenteen osalta. Turku–Toijala-radalla on parhaassa tapauksessa mahdollista saada junat pysähtymään Urjalassa, mikä todetaan tärkeänä kunnanjohtajan päätösehdotuksessa. Nuutajärvi mainitaan kausiluontoisena matkailukohteena
Mielestäni urjalalaisten kannattaisi pohtia, onko meille eduksi tunnin rata Tampereelta Helsinkiin. Juna ei pysähtyisi Toijalassa. Olisi mentävä Tampereelle ja silloin matka-aika ei meille lyhenisi. Nyt Toijalasta Helsinkiin pääse alle puolessatoista tunnissa.
Maanteistä suunnitelmassa ei mainita seudullisesti merkittävinä tieyhteyksinä Urjalasta muuta kuin ysitie ja Punkalaitumelle johtava tie. Esimerkiksi tieyhteys Forssaan ja Toijalaan ei sisälly tähän luokitukseen.
Kaupunkien ulkopuolista maaseutu käsitellään ohjelmassa ”yksiöllisen liikenteen alueena”, jossa liikutaan omilla kulkuvälineillä eli lähinnä autoilla. Väestöpohja ei ole riittävä joukkoliikenteelle lukuun ottamatta koulukyytejä. Näillä teillä on myös maa- ja metsätalouden osalta raskasta liikennettä. Olin aikanani seutukaavaliiton työryhmässä, jossa pohdittiin keinoja yksityisteiden eli tiekuntien ylläpitämien teiden ylläpidon parantamiseksi. Valitettavasti nyt valmistuneessa ohjelmassa ei näiden teiden osalle esitetä mitään konkreettisia toimenpiteitä. Monet kunnat ovat avustaneet tiekuntia ja myös jälleen valtiokin, joka välillä poisti avustuksensa.
Maaseudulla alkaa olla tilanne sellainen, että tielle ei tahdo saada auraajia ja hiekoittajia. Tämä koskee myös oman tiensä päässä tai varrella asuvia. Talojen määrä, joissa on traktoreita, on, vähentynyt ja monen omistaja käy muualla töissä, eikä pysty sitoutumaan lumitöihin.
Kaupunkien ja keskustojen osalta edellä mainitussa ohjelma on korostetusti esillä joukkoliikenne ja pyörä- ja kävelytiet. Urjalan tulisi lausunnoissaan muistuttaa meille tärkeistä kohteista. Suunnitelmassa keskitytään liikenteen päästöjen vähentämiseen ja sekä autojen ja jopa polkupyörien sähköistämiseen.
Tavoitevuosi 2045 tuntuu kaukaiselta, mutta tiehankkeissa se ei ole kovin pitkä aika. Rahasta kaikki on kiinni. Olemmehan nähneet, miten alempiasteinen tieverkko rapautuu, vaikka varoja on lisätty. Korjausvelka on suuri. Kohdistuuko valtiontalouden säästöleikuri ensi vuonna myös tierahoihin? Urjalan olisi pyrittävä saamaan edustaja tavoiteohjelman jatkovalmisteluun.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
2.1.2023
Urjalan kulmilta
Hätkähdyttävät luvut
Mikä olisi alkaneen vuonna tärkein asia, jossa pitäisi saada Suomessa muutos aikaan? Minut saattoi tähän kysymykseen tilastojen tutkiminen. Opiskeluaikana tilastotoeteen kurssi ei ollut suosikkiaihe, mutta myöhemmin olen tarvinnut tilastoja usein ja myös tähän vuoden ensimmäiseen kolumniini. Tiedän, että numeroiden esittäminen ei ole aina helppoa luettavaa, mutta joskus ne kertovat enemmän kuin 500 sanaa. Muistattehan, että kuva voi vastata tuhatta sanaa.
Suomessa on nyt 37 sellaista kuntaa, joissa luonnollinen väestönmuutos on plussalla. Tämä tarkoittaa, että syntyy ihmisiä enemmän kuin kuolee. Muuttoliike ei ole mukana. Vielä v. 2010 näitä kuntia oli 119 eli kolmasosa kunnista ja nyt siis kymmenesosa, kun kuntia on 309.
Vuonna 2021 Urjalassa syntyi 44 vähemmän kuin kuoli. Muualla perinteisessä Lounais-Hämeessä luvut olivat: Forssa 169, Humppila 15, Jokioinen 19, Tammela 39, Somero 110 ja Ypäjä 14.
Päättyneenä vuonna syntyi Suomessa tammi–marraskuussa 4326 lasta vähemmän kuin edellisvuonna. Kuolleitakin oli 4685 enemmän vastaavana aikana. Korona-aika lisäsi syntyvyyttä. Nyt ei taida tulla niin pitkiä sähkökatkoja, jotta se nostaisi lastenhankkimisintoa.
Hätkähdyttävintä on tieto, että vuoteen 2060 mennessä meitä kuolee 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy. Kun ihmiset elävät pidempään kaksinkertaistuu yli 75-vuotiaden määrä seuraavien 15 vuoden aikana. Aluekehitysjohtaja Timo Aron mukaan vuodesta 2015 Suomen kokonaisväkiluku on kasvanut, koska tulijoita on ollut muualta. Kotimaisia kieliä suomea ruotsia ja saamea puhuvien määrä on vähentynyt tuosta vuodesta joka vuosi. Työikäisen väestön osalta muutos tapahtui jo vuonna 2008.
Ulkomailta tulevat asettuvat yleensä suurimpiin kaupunkeihin. Ukrainasta on tullut tähän mennessä 47 000 tilapäistä suojelua hakenutta. Määrä kasvanee tänä vuonna. Vuoden maassa olon jälkeen he voivat kirjautua sijoituskuntansa asukkaiksi.
Tuhannen euron kysymys on, miten saadaan syntyvyys reippaaseen kasvuun. Jokainen syntyvä lapsi on kuluerä vanhempien lisäksi myös kunnille, hyvinvointialueille ja valtiolle seuraavat 20 vuotta. Edellä olevasta kävi ilmi, että vielä suurempi kuluerä on väestön vanheneminen.
Lapsilisien reaaliarvo on alentunut. Lähes joulukuun kaltainen lisä tarvittaneen jatkossakin. Pitäisikö varhaiskasvatuksen eli päivähoidon olla ilmaista? Tarvitaan keinoja, joilla perhe-elämää ja työelämää voidaan vieläkin paremmin sovittaa yhteen. Perhevapaauudistus säilytti perheiden valintaoikeuden.
Tasan kolmen kuukauden päästä tiedämme, ketkä ovat ne 200 kansanedustajaa, jotka päättävät asioistamme seuraavat neljä vuotta. Pahoin pelkään, että vaalikeskustelussa leikkauslistat ovat jälleen pääosassa. Pikemminkin pitäisi pohtia, miten saamme lisää tuloja valtiolle ja kunnille. Leikkaukset vievät niiltä, joilla vähiten on. Sinänsä tarpeellisissa koronatuissa näimme myös niitä, jotka saivat, vaikka eivät olisi tarvinneet.
Tulevaisuuden kannalta tärkein kysymys on, että Suomeen syntyy lapsia paljon enemmän kuin nykyisin. Näissä aatoksissa toivon, että tästä vuodesta tulee meille kaikille hyvä vuosi.
Seppo Pirhonen |