Forssan Lehti
9.3.2026
Urjalan kulmilta
Torikuulumisia–polttopuita ja jonotusta
”Kevät tuli viikkoa liian aikaisin”, totesi Pakkasen Mauri perjantaina torilla, Hän sanoi tulleensa myymään tilan luomutuotteita, kun aurinko niin mukavasti paistoi ja arveli sen tuovan väkeä hiljaisten viikkojen jälkeen. Mauri sanoi, että hänen puutinkinsä kannalta olisi ollut parempi, että olisi ollut viikko lisäaikaa hakea metsästä puut.
Myös Järveläisen Jorma kertoi, että puunhaku reissu odottaa. Valmiit puukasat hän tuo pihapiirin mönkijän avustuksella. Myöhemmin niistä sitten voi katkoa ja halkoa seuraavan talven polttopuut.
Yksi jos toinenkin meistä on saanut todeta, että halkovajasta tulee näinä aikoina pohja vastaan. Punkalaitumelainen torikävijä kertoi jo aiemmin, että hän ajatteli syksyllä, että nyt on kahden talven puut liiterissä, mutta pakkasjakso verotti normaaliaikoja enemmän puuvarantoa.
Vanhan kansan neuvo onkin, että seuraavan talven puut pitäisi tehdä keväällä ja viimeistään alkukesästä, jotta ne ehtivät kuivahtaa ja ovat juhannukseen mennessä siirrettävissä halkovajaan.
Mattssonin Jukan kanssa turistiin hiihtämisestä. Hänhän on pitänyt talkookavereidensa kanssa huolta siitä, että Huhdissa on latuja. Vähälumisesta talvesta huolimatta niitä oli saatu aikaan parikymmentä kilometriä. Hänestä oli ollut mukava kohdata ladulla hiihtäjiä niin konkareita, kuin ensi kertaa sivakoineita. Myös Urjalankylässä on Rutajärvellä ollut hyvät latu- ja luistelu-urat.
Naisväki taisi torireissulla piipahtaa RotinaShopissa, jossa on loppuunmyynti. Näppisen Tuija on sitä ansiokkaasti pitänyt pystyssä, mutta on nyt luopumassa yritystoiminnasta. Ihan tarpeellinen liike se on ollut. Ikävää on, jos siitä tulee tyhjä näyteikkuna. Entisen R-kioskin paikallekaan ei ole tullut uutta liiketoimintaa.
Mustaa makkaraa oli Perkiön Aila tullut hakemaan, mutta sen myyjiä ei ole pitkään aikaan kesälläkään torillamme ollut. Joka toinen perjantai sen myyjä on autoineen S-marketin pihalla. Valitettavasti viime perjantai oli juuri se perjantai, jolloin myyjä ei ollut paikalla.
Kivikylän myymäläautolla riitti asiakkaita. Siellä on melkein aina jono. Tälläkin kertaa ehti vähän aikaa rupatella jonottajien kanssa. Myös Aspin kalaliikkeen autolla on melkein aina jono. Kala on terveellistä ja sitä me suomalaiset taidamme syödä liian vähän. Pilkkijöitäkään ei ole entiseen malliin ja pian kevään edetessä pitääkin katsoa, ettei lumpsahda järveen.
Yhdeksäsluokkalaiset pojat olivat myymässä seurapeliä, jonka he olivat kehittäneet. Se liittyi koulun yrittäjyyskasvatukseen. Kyseessä on seurapeli, johon kuulu pelilauta, nopat ja rastit sekä kirjalliset ohjeet. Pojat sanoivat, etteivät ehdi kovinkaan kauan olla torilla, kun pitää mennä kouluun, mutta lupasivat tulla uudelleen.
Osuuspankin henkilökunta taisi käydä aamukahvilla Kylä Kahvilassa. Kymmeneltä pankin ovet aukeavat ja näin perjantaisin siellä on kassapalvelut käytettävissä pari tuntia eli voi nostaa rahaa, tallettaa sitä ja maksaa laskuja. Jonottamaan vähän aikaa joutuu. Muuna aikana pankissa voi asioida ajanvaruksella.
Someron Säästöpankin konttorissa kassapalvelut ovat niin ikään käytettävissä perjantaina, mutta hieman pidempään ja myös iltapäivällä. Muiden pankkien konttoreita meillä ei ole. Huhdin pääväylää kutsuttiin Vekselikujaksi, kun siellä olivat KOP, OP, SP ja vielä Postipankkikin.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
23.2.2026
Urjalan kulmilta
Talvilomatunnelmissa koulu- ja kansanhiihdoista laturetkiin
Sanaketju urheilu-, hiihto- ja talviloma kuvaa parhaillaan vietettävän viikon historiaa. Juuret juontavat noin sadan vuoden päähän. Ensimmäisen kerran sitä on tiettävästi vietetty Kauniaisissa. Vuodesta 1933 alkaen se tuli kansa- ja oppikoulujen ohjelmaan. Yksi puuhamiehistä oli Lauri Pihkala, joka ideoi myös pesäpallon Sekä hiihdolla että pesäpallolla tavoiteltiin myös osin maanpuolustustataitoja.
Sotien jälkeen alkoivat kansanhiihdot. Monet meistä muistavat, että koulussa saatiin kortti, johon laitettiin ylös päivittäiset hiihdot. Menneinä vuosikymmeninä talvella aika moni koululainen saattoi maaseudulla tulla kouluun hiihtämällä. Niin minäkin. Ilolan mäki oli kyllä kotiinpäin tullessa niin hurja mäki, että sitä aina uskaltanut laskea. Nyt kansanhiihdot ovat historiaa.
Kansanhiihdossa palkintoina taisi olla tietyn hiihtomäärän jälkeen hihaan kiinnitettävä kangasmerkki. Myös koulujen kesken kilpailtiin ja jos oikein muistan, Urjalan Säästöpankki oli lahjoittanut kiertopalkinnon.
Koulujen kesken oli hiihtokilpailut, joissa oli myös kiertopalkintoja. Lusikoita saivat sarjojen kolme parasta. Usein ne olivat laatikossa, jossa luki Kelloliike Onni Kohijoki. Myöhemmin siirryttiin mitalikantaan. Kilpailujen järjestelyvuoro vaihteli koulujen kesken, mutta välineurheilun kehittyessä ryhdyttiin vaatimaan koneella ajettuja latuja. Leveämpää hiihtoalustaa vaati vapaa hiihtotapa. Viime vuosina näitä kilpailuja ei ole ollut.
Kaikilla koululaisilla ei ole nykyisin suksia ja siksi koulut ovat hankkineet niitä, jotta talven aikana ehditään vähän lajiin tutustua. Koulut ovat myös järjestäneet retkiä lähellä oleviin hiihtokeskuksiin, joissa mennään konevoimalla ylös ja tullaan painovoimalla alas. Urjalassa ei sellaista rinnettä ole. Tosin hieman sitä aikanaan pohdittiin työnimellä ”Riipun raapun rinteet”. Urjanrinteet tulivat tutuksi Metsoloista, jotka kuvattiin Sappeella. Kauan ei Huhmarikaan Forssassa kannattanut
Kansanhiihtojen ohella järjestettiin myös laturetkiä. Tunnetuimia valtakunnallisia ovat Pirkan hiihto Hämeenkyröstä Tampereelle ja Finlandia-hiihto Hämeenlinnan Katumajärveltä Lahteen Salpausselälle. Kun huonoja lumitalvia on ollut paljon, tapahtuma on Lahden ja Hollolan välillä.
Urjalan laturetkellä on ollut kaksi nimeä. Se taisi olla nimellä Varsta hiihto Urjalan Taikayö -laulun siivittämänä ja myöhemmin Mieliön rengas. Parhaimmillaan taisi olla viitisen sataa kiertäjää. Lenkin pituus vaihteli eri vuosina lumitilanteen mukaan. Pisin osuus oli noin 25 kilometriä, mutta oli mahdollista sivakoida lyhyempikin väli. Latuasemilla sai kuumaa mehua ja grillimakkaraa. Osallistujien kesken arvottiin joitakin lahjoituksena saatuja palkintoja.
Kun meillä hiihtoloma sijoittuu viikolle yhdeksän, on käynyt usein, että juuri tällä viikolla lumet ovat sulaneet tai on ollut vesikelejä. Tätä kirjoittaessani ovat kovat pakkaset hellittämässä ja luvassa on muutama sentti luntakin.
Kevätlukukausi tarjoaa enemmän taukoja kuin syyslukukausi. Siellähän on syysloma, joka on perua aiemmasta perunannostolomasta. Peruskoulun alkaessa 1970-luvun puolivälissä se jäi pois, mutta palasi vähitellen ensin muutaman päivän pituisena ja sitten viikon mittaisena. Huhtikuun alussa on muutaman päivän mittainen pääsiäisloma. Hyvää talvilomaa hiihtäjille ja muutoin liikkuville!
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
9.2.2026
Urjalan kulmilta
Rakennusjärjestys uusittavana
Uusi rakennusjärjestys on menossa valtuuston hyväksyttäväksi. Asiasta päättää tänään kunnanhallitus. Kovin vanha ei ole edellinenkään rakennusjärjestys, sillä se on hyväksytty v. 2021. Pari vuotta sitten alkoi nyt ehdotuksena olevan valmistelu.
Tämä on asiakirja, johon kuntalainen joutuu tutustumaan siinä vaiheessa, kun aikoo rakentaa jotakin. Pääotsikot kertovat milloin asia on omalla kohdalla ajankohtainen: Soveltamisala ja viranomaiset, Lupajärjestelmät, Rakennuskohteen sijoittaminen ja ympäristön huomioonottaminen, Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella, Rakentaminen ranta-alueelle, Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialueilla rakentaminen, Hyvä rakennustapa, Rakennustyön aikaiset järjestelyt, Osoitenumerointi, Jätehuolto, Määräysten valvonta, noudattaminen ja poikkeaminen sekä Voimaantulo. Kaikkiaan 17 sivua tiukkaa tekstiä ja lisäksi liitekarttoja.
Keskeisin syy rakennusjärjestyksen uusimiseen on viime vuoden alussa voimaan tullut maankäyttö ja rakennuslaki. Siinähän helpotettiin hieman esimerkiksi lupakäytäntöjä mm. siten, että tietyn kokoiseen rakentamiseen ei tarvita rakennuslupaa.
Rakennusjärjestyksessä ovat kuntakohtaiset määräykset tai soveltamistavat. Rakennuslautakunta on kunnallinen lupaviranomainen ja rakennustarkastaja keskeinen henkilö käytännön työssä.
Sellaisen vinkin tässä voi antaa, että, jos ensi kesänä aikoo rakentaa vaikkapa ranta-alueille niin kannattaa ajoissa olla liikkeellä. Joskus rantarakentamiseen saatetaan tarvita poikkeuslupa. Rakennustarkastajamme Raimo Nuikka osaa neuvoa näissä asioissa. Jos asuu muulla paikkakunnalla saattavat rakennusjärjestyksen määräykset olla erilaisia kuin täällä.
Yhteen yksityiskohtaa kiinnitin huomiota, kun tämä pakkasjakso on kestänyt tavallista korkeammissa lukemissa. Nimittäin järjestyksessä kielletään maalämmön rakentaminen pohjavesialueella. Saattoi se olla jo voimassa aiemminkin.
Jos oikein tulkitsen asiakirjaa niin edelleenkin vaati poikkeusluvan loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Yleensä kunnat pyrkivät näitä poikkeuslupia puoltamaan, kun tontti täyttää vakituiselle asumiselle vaatimukset vesi- ja jätevesijärjestelmien osalta. Saahan kunta näin uusia asukkaita. Vielä ei ole edennyt ajatus, että osan kunnallisverosta saisi asuinkunnan lisäksi mökin sijaintikunta.
Jotkut muistavat radiossa aikanaan olleen ohjelman Maamiehen tietolaari. Siinä usein kysymykset koskivat naapurien välisiä kiistoja rajoista, ojista ja teistä. Urjalan nyt uusittava rakennusjärjestys antaa näistäkin aika tarkat ohjeet. Parasta on ajoissa jutella naapurin kanssa vaikkapa raja-aidan rakentamisesta. Rakennustakaan ei saa sijoittaa tiettyä metrimäärää tontin rajaa lähemmäksi.
Täällä asemakaava-alueen ulkopuolella rakennettavan asuintalon tontin on oltava vähintään 4000 neliötä. Jos on mahdollista liittyä kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkostoon tai rakennetaan umpisäilöt WC:n tuotteille ja imeyttää hyväksyttävällä tavalla harmaat jätevedet, voi tontti olla pienempi. Nykyinen rakennusjärjestys ja uusi ehdotus löytyvät kunnan verkkosivulta
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
26.1.2026
Urjalan kulmilta
Viskaria kokeiltiin–eskari jatkaa
Helmikuun loppuun mennessä pitää ilmoittautua esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Hakemus pitää nykyisin tehdä sähköisesti. Ohjeet ovat Urjalan kunnan verkkosivulla. Lisäksi siellä voi katsoa videon, jossa käydään hakemus perusteellisesti läpi. Esiopetus on nykyisin pakollista kaikille lapsille. Käytännössä se koskee kuusivuotiaita. Urjalassa esiopetus on nykyisin yhtenäiskoulun tiloissa. Kouluhan alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Meillä yhtenäiskoulun lisäksi toimii Aseman koulu.
Urjala oli mukana valtakunnallisessa kokeilussa, jossa viisivuotiaat pääsivät mukaan heille räätälöityyn esikouluun, jota kansanomaisesti kutsuttiin viskariksi. Kokeilussa olivat mukana vuosina 2016–2017 syntyneet lapset. Kokeilu päättyi vuonna 2024. Kaikkiaan kuntia oli mukana 148.
Hiljattain julkaisi opetus- ja kulttuuriministeriö tutkimusraportti kokeilun tuloksista. Merkittävin päätelmä oli, että muutokset 5-vuotiaiden lasten oppimisympäristössä eivät johtaneet merkittäviin muutoksiin heidän perusopetuksensa alussa arvioiduissa taidoissaan. Kokeilun tuloksia verrattiin samanikäisin, jotka olivat normaalissa varhaiskasvatuksessa. Tilastollisesti ei myöskään havaittu merkittäviä eroja niihin lapsiin, jotka olivat kotihoidossa ja sen jälkeen kuusivuotiaina esikoulussa.
Raportissa ei ole kuntakohtaisia tuloksia, joten Urjalan tapaisten kuntien erityispiirteet eivät muutenkaan tulleet esiin, kun meidät luokiteltiin alle 20 000 asukkaan kuntien joukkoon. Kysyin kuntamme varhaiskasvatuksen päälliköltä Jaana Jokiselta hänen arviotaan kokeilusta. Ymmärsin niin, että hänkin korosti, että silloinen varhaiskasvatus oli jo itsessään niin laadukasta, että viskari ei tuonut olennaisesti uutta, vaikka siinä olivatkin omat opetussuunnitelmansa. Tutkimuksessa kerrotaan myös muista kuin opillisista tuloksista eli esimerkiksi sosiaalisten taitojen karttumisesta.
Esiopetus on nykyisin siis yksivuotinen. Jonkin verran on julkisuudessa aina silloin tällöin ollut esillä ehdotuksia sen laajentamisesta viisivuotiaisiin. Kokeiluraportin tekijät eivät näytä kovin innostuneen tästä. Yhden ikäluokan lisääminen aiheuttaa myös kustannuksia. Aika hyvin on tiedossa, että ei sen paremmin valtiolla kuin kunnillakaan ole kovin vankka taloustilanne. Enemmän etsitään säästö- ja leikkauskohteita kuin uusia lisäkustannuksia aiheuttavia subjektiivisia oikeuksia.
Urjalassa varhaiskasvatusta eli entisellä nimikkeellä päivähoitoa järjestetään Pohjantähden päiväkodissa kirkonkylässä ja Koulumaan päiväkodissa Urjalankylässä. Yhtenäiskoulun yhteydessä toimivan esikoulun oppilaat saavat tarvittaessa täydentävää varhaiskasvatusta ja vuorohoitoa. Eskarilaisille kuuluu koulukuljetus samojen perusteiden mukaan kuin peruskoululaisille.
Minulla ei ole vielä kuntakohtaisia tietoja siitä, kuinka monta lasta Urjalaan syntyi viime vuonna. Koko maan tilastoissa nähtiin hieman kohennusta. Tiedossa on kuitenkin, että tulevina vuosina koko massa tarvitaan lähes 100 00 pulpettia vähemmän kuin nykyisin. Se vaikuttaa monissa kunnissa paljon koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
Alhainen syntyvyys on yleismaailmallinen ilmiö. Silti meillä Suomessa pitäisi kaikin keinoin kohentaa lapsiperheiden asemaa.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
12.1.2026
Urjalan kulmilta
Pökköä pesään ja liikettä niveliin
Toisen kerran joulunseutuun ajoittui talvimyrsky, joka nyt nimettiin Hannuksi. Tapani-myrsky oli14 vuotta sitten. Täällä Hunningolla säästyimme tällä kertaa pidemmiltä katkoilta. Yhtenä päivänä oli useampi muutaman sekunnin kestävä katko. Sen sijaan mökillä sähköt olivat poissa muutaman päivän.
Vaikka sähköjohtoja on kaivettu maahan, oli Urjalassa monia talouksia pitkään sähköttä. Vaikka kaikki ovat joutuneet maksamaan korkeita siirtomaksuja, joita on perusteltu juuri sillä, että rakennetaan säävarmaa verkkoa, niin vielä on paljon tekemättä. Olemme yrittäneet totutella ”varttisähköön” eli 15 minuutin hinnoitteluun. Kummallisen paljon vaihtelee. Olikohan tämä Euroopan laajuinen muutos. Ja lisää on tulossa eli sähkönkäytön tehomaksu. Pyrkimys on sinänsä hyvä eli tasata kulutushuippuja. Alustavat ehdotukset vaikuttavat aika kalliiksi käyviltä kuluttajan näkökulmasta.
Menneellä viikolla olikin uusi kulutushuippu. Pakkanen on paukutellut ja lämpöä tarvitaan. Monessa huushollissa se tuotetaan sähköllä. Ja tarvitaanhan sitä myös muissa lämmitysjärjestelmissä, joissa on vesipatterit käytössä. Ilman sähköä ei vesi kierrä. Pannuhuoneessa on saanutkin vierailla tavallista useammin, jos puilla lämmittää.
Urjalan kunta toivoo paikkakuntalaisten äänestävän tammikuun loppuun mennessä neljästä ehdotuksesta, jotka on tehty osallistuvan budjetoinnin kautta. Rahaa on 5000 euroa ja äänestyksen perusteella päätetään mihin raha käytetään. Vaihtoehtoina on bussikuljetus Särkän keskiviikkotansseihin, lasten festarit, musiikkituokioita ikäihmisille ja ikäihmisten digikerho eli digitaitoja senioreille. Tässä äänestyslinkki: https://link.webropol.com/s/osallistavabudjetointi2026
Tuosta tuli mieleen, että ainakin Särkän juhannustansseihin ja Häränpaistajaisiin oli Urjalasta linja-autokuljetus vielä 1960-luvulla ja ehkä myöhemminkin. Autot olivat tupaten täynnä. Liftauskin oli muotia siihen aikaan, jos ei ollut omaa kulkupeliä. Ja olihan näitä kuljetuksia varmaan muuallekin. Olisikohan ollut Uurtaan lavallekin Välkkilään.
Talvi tässä on vielä kestettävä ennen kesää. Rutajärven jäälle on aurattu väylä luistelijoille ja hiihtäjille ja ladut ajettu moottorikelkalla. Facebook kertoi, että Huhdissa kaivattaisiin vielä lisää lunta, jotta latuja päästäisiin kunnolla tekemään. Mattsonin Jukka ja kumppanit niistä ovat monina vuosina huolehtineet. Eihän näillä nykysuksilla oikein umpihankihiihto onnistu, kun ovat niin kapeita. Jos ulkokentillä on liian kylmä, on jäähallissa varattu luisteluaikoja sekä mailallisia vuoroja tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin.
Nyt on aika, jolloin lehdet ovat täynnä laihdutusohjeita ja ruokaneuvoja. Uusi ”virkeät ikämiehet-kurssi” on käynnistymässä. Ilmoittautumisaika on käsillä ja kannattaa pitää kiirettä, sillä mukaan pääsevät nopeimmat liikkumaan, kokkamaan ja juttelemaan terveydestä.
Kuntosaliyrityksiä on Urjalassakin. Eläkeläisten kuntosaliryhmät ovat olleet suosittuja. Maanantaisin on kaksi ryhmää ja tiistain kahteen Kuntopisteen ryhmään voi vielä päästyä mukaan. Liikuntapalvelut tarjoavat Urjalan 4H-yhdistyksen kanssa avoimia iltoja yhtenäiskoulun kuntosalissa 12–18-vuotaille. Lauantaipöhinät tarjoavat taas monipuolista toimintaa aamupäivisin. Seurakuntakin jatkaa happihyppelyjä, joten monenlaista liikuntaa on tarjolla.
Seppo Pirhonen