Julkaistut kirjat

Elämän parasta aikaa, julkaistu 2025
Urjalan kansalliset seniorit 1975–2025, julkaistu 2025
Eläkeliiton Urjalan yhdistys 50 vuotta, julkaistu 2024
Kunnan ja vähän muittenkin kanssa elämäsä ja tekemässä, 2022
Ettes suotta kapinoittis, Penteinkulman sota ja rauha yhdessä Ilkka Markkulan kanssa, 2020
Hoivaa ja asuntoja, 2019
Kuolemajärvi ei kuollutkaan, 2019
Varstojen varrelta Partiotoimintaa Urjalassa 80 vuotta, 2018
Kolmas kerta sanoi Pekka ja Sentaatori, 2018
Olihan se Sanomissakin Urjalan Sanomat 100 vuotta paikkakunnan muistina, 2017
Meidänkin kylässä oli kauppa Maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin, 2017
Kun tää sota loppuis...Sulon ja Lyydin kirjeet, 2015
Pääteasema–Karjalaiset Paimiossa, 2015
Paluu muistojen Muurilaan, 2011
Evakoista kavereiksi, 2010
Aika ennen meitä Kuolemajärvellä, 1997
Vremena do nas, 1997
Sinne tahdon mennä, Menosten koulun tarinat 1903–2003, 2003
Kun näinkin menis, 2003
Koulu kyläyhteisässä, 1993
NKL: E-H:n piirin historia, 1975

On sanottu, että 50 vuotta on pitkä ihmisen elämässä, mutta lyhyt järjestölle. Kirjasta ilmenee, että eläkkeellä olo voi olla elämän parasta aikaa. Tapaat monia mielenkiintoisia ihmisiä ja toiminta-alueen kaikissa kunnissa toimivia vireitä yhdistyksiä, joilla on osin samanlaista kuin muillakin ja hyvin omaperäistä toimintaa

Kirja jakaantuu neljään osaan. Alussa kerrotaan vanhuskuvan muutoksesta vaivaisesta vireäksi ikääntyneeksi. Eläkeliiton valtakunnallisen toiminnan ja edunvalvonnan esittelyä seuraa piirin monipuolinen historia. Sivumäärältään suurin osuus on yhdistysten toiminnan kuvaus jäsentensä kuvaamana.

50 vuodessa eläkeläisten määrä on kaksinkertaistunut 1,3 miljoonaan ja kasvu jatkuu. Eläkeliitto, piirit ja yhdistykset toimivat, jotta eläkeläisten ääni kuuluu vaikuttaa ja tuottaa hyvinvointia ja lähipalveluja kaikille riippumatta asuinpaikasta. Tämä on meidän yhteinen juttumme.

Tervetuloa tutustumaan Urjalan kansallisten senioreiden 50 vuotta jatkuneeseen toimintaan. Perustajajäseniä oli kuusi ja nyt heitä on 74.Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen Suomen kansalliset seniorit järjestöön ja sen Pirkanmaan piiriin.
Yhdistyksen tavoitteena on edistää eläkeläisten ja ikääntyvien ihmisten henkisten ja aineellisten tarpeiden tyydyttämistä sekä toimia alueellaan eläkeläisten ja ikääntyvien edunvalvojana, yhdyssiteenä ja yhteenkuuluvuuden tunteen lujittajana sekä pitää yhteyttä alueensa muihin eläkeläisjärjestöihin. Yhdistys on puolueisiin kuulumaton, mutta toimii kokoomuksen ”läheisjärjestönä”. Kaikilla valtakunnallisuuksilla eläkeläisjärjestöillä on jonkinlainen puoluetausta, joka näkyy niiden lippujen värissä, vaikka nykyisin ovat puolueettomia.

Edunvalvonnan ohella on tärkeää monipuolinen harrastus- ja virkistystoiminta. Viidenkymmenen vuoden aikana yhdistyksessä on toiminut satoja jäseniä. On kokoonnuttu kuukausitapaamisiin, retkeilty lähellä ja kauempana olleisiin kohteisiin, matkustettu teattereihin ja konsertteihin, vietetty synttäreitä, toimittu kerhoissa ja juhlittukin sekä huolehdittu läheisistä.

Tervetuloa lukemaan jäsenmäärältään Urjalan suurimman eläkeläisyhdistyksen 50-vuotisesta taipaleesta. Yhdistys perustettiin huhtikuussa 1974. Ensimmäisenä vuonna jäseniä oli 45 ja nyt heitä on yli 220.

Eläkeliiton Urjalan yhdistyksen tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä heidän sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvointinsa edistäminen.

Eläkeliittolaiset haluavat toiminnallaan puolustaa ikääntyneen väestön asemaa. Edunvalvonnan ohella on tärkeää monipuolinen harrastus- ja virkistystoiminta. Viidenkymmenen aikana yhdistyksessä on toiminut satoja jäseniä. On kokoonnuttu kuukausitapaamisiin, retkeilty, matkustettu, juhlittu, pelattu ja liikuttu monipuolisesti. Poisnukkuneita muistetaan vuosittain ja toukosiunaus turvaa tulevaa satoa. Tästä kaikesta tässä julkaisussa kerrotaan.

Katseltuasi kuvia ja luettuasi tekstiä tapaat monia tuttuja vuosikymmenten varrelta sekä nykyisiä vireitä jäseniä ja toimijoita. Mukana olemalla pääsee kokemaan iloa ja yhdessäoloa.

Kunnan ja vähän muittenkin kanssa elämässä ja tekemeässä

Lue ja katso miten v. 1952 syntyneestä ujosta maalaispojasta kasvoi hyvinvointiyhteiskunnan mukana opettaja, toimittaja, viljelijä, tietokirjailija, vaikuttaja, isä ja pappa. Keräsin muistisanoja ja pengoin arkistojani. Kokosin elämäkertani ja tiedän nyt itsekin enemmän. Sukupolveni ihmiset kokevat kerrotun tutuksi ja nuoremmat saavat tietää.
Kuvaan elämää lapsena, leikkejä ja työntekoa, kuuntelua, katselua, lukemaani ja soittokuntamme matkoja ulkomaille. Olin aktiivinen seurakuntanuori. Opiskelin Turussa.
Politiikka vei nuoresta. Menestymiseen tarvitaan työntöä, pyrkyä ja sopiva tilaisuus. Minulla se riitti kahdesti presidentin valitsijamieheksi ja kerran varakansanedustajaksi. Kalenteri täyttyi Suomen nuorimpana kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kun jäin pois, joku saattoi kaivatakin. Kerron miten kunnat toimivat ja muuttuvat.
Eduskuntatoimittajana opin näkemään asioita monesta näkökulmasta. Opettajana elin koulun arkea ja juhlaa. Puolustin kyläkouluja. Pitkä kamppailu uuvutti. Urjalan kulmilta olen kirjottanut pari tuhatta kolumnia Forssan Lehteen. Hämäläistä ja karjalaista kotiseututyötä Väinö Linnan seurassa ja Kuolemajärvi-säätiössä. Tämä on 17. tietokirjani.
Kolmikymppisenä sormusvala Leenan kanssa. Saimme viisi poikaa ja tytön. Kuskausta, huolehtimista ja kannustusta. Elämämme kovin paikka nuorimman pojan yllättävä kuolema 20- vuotiaana.

Ettes

Painos loppumassa.

Niin kuin hyvin tiedetään, oli kirjailija Väinö Linna syntyisin Urjalan pitäjän Honkolan kylästä. Niinpä hän käytti tuttuja kotimaisemia Pentinkulman kylän mallina romaanissaan Täällä Pohjantähden alla. Kylien maantieteellinen vastaavuus on lähes täydellinen. Paljon löytyy muitakin yhtäläisyyksiä, mutta kuinka paljon? Siitä on riittänyt keskustelua jo yli kuusikymmentä vuotta. Ettes suotta kapinoittis esittelee ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti sisällissodan vaikutukset Honkolaan, koko Urjalaan ja hiukan myös lähipaikkakuntiin. Niitä vertaillaan romaanin Pentinkulman tapahtumiin ja pentinkulmalaisten kohtaloihin poliittisten levottomuuksien ja sodan pyörteissä.
Työväen lyhyt mutta verinen vallankumous ja sen vielä verisempi kukistaminen oli monimuotoinen tapahtumasarja, täynnä tragiikkaa muttei aivan vailla koomisiakaan piirteitä. Linna käytti tapahtumista ja niiden synnyttämistä tarinoista kirjassaan vain pienen osan.
Oli punaisia, valkoisia ja puolueettomia. Ketkä johtivat Urjalan punaisia, keitä olivat lukuisien punakomppanioiden yli tuhat rivimiestä ja -naista? Ketkä onnistuivat livahtamaan valkokaartiin? Keitä olivat punaiset pyövelit, keitä valkoiset? Miten välteltiin punakaartin pakko-ottoa? Kuka pinkaisi pakoon teloitusryhmän edestä ja säilytti henkensä? Minne joutui Honkolan kartanon viinivarasto, minne apteekin pirtu? Keiden ruumiita voittajat pitivät näytteillä? Ja kuinka elämä jatkui syvät haavat repineiden tapahtumien jälkeen?
Kirja etsii vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Se on erityisen oivallista luettavaa Linnan tuotannosta kiinnostuneille, sillä mukana ovat artikkelit Linnan elämänvaiheista Urjalassa ja Pohjantähden esikuvista ja taustoista ja lisätietoa torpparikysymyksestä. Runsas kuvitus. Sisällissodalla on useita nimiä: kansalaissota, vapaussota, vallankumous, luokkasota, punakapina, kapina jne. Urjalassa ja Hämeessä molemmat osapuolet puhuivat kapinasta("Se meni kapinassa"). Kirja on jokaisen itsestään selvä hankinta, kutsuupa sen kuvaamia tapahtumia millä nimellä tahansa.

Kirja kertoo, mikä on ollut vanhusten osa menneinä vuosikymmeninä ja miltä näyttää tulevaisuus. Ensin oli vaivaisia, sitten vanhuksia ja nyt ikääntyneitä, joiden määrä kasvaa voimakkaasti nykyisestä miljoonasta. Mistä löytyvät tulevat hoitajat?

Saat tietää, miten Urjalan vanhustenkotiyhdistys rakensi ensin asuntoja ja vuosituhannen vaihteessa palvelutalon. Pieni toimija myi toiminnan Esperille v. 2018. Kunta myi vanhainkotinsa Attendolle. Missä meidät hoidetaan?

Vanhustyön historia, maaseudun asumisen muutos valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä yhdistyksen SO vuotta tiivistetysti: 190 sivua, yli 200 kuvaa, lehtileikettä ja taulukkoa. Jokaisen, joka on tai, josta tulee joskus iäkäs, kannattaa lukea kirja. Koko A4.

Haluat tietää, mutta ei ole ketään keltä kysyä. Ensimmäisestä läh- döstä Karjalasta on 80 ja viimeisestä 75 vuotta. Kuolemajärvellä aikuisuutta eläneitä ei juuri ole. Tiedät, että sinulla on kuolema- järveläisiä juuria ja tahtoisit tietää enemmän esivanhempiesi elä- mästä.
Tämä kirja on juuri sinulle. Painopiste on sotien jälkeisessä elä- mässä, mutta saat perustiedot Kuolemajärven historiasta, sota- ja evakkoajasta. Uutta tietoa siitä, miten yhteiselämä uusien koti- seutujen asukkaiden kanssa alkoi sujua.
Kuolemajärvi ei kuollutkaan. Nimikkosäätiö jakoi opintoavus- tuksia, kustansi historian ja kuvateoksen, järjestää pitäjäjuhlan, julkaisee lehteä, ylläpitää kotisivuja, vaali ja siirtää perinnettä mo- nin tavoin.
Kirjassa on yli 400 valokuvaa ja 40 karttaa ja graafia. Tutustut omiin julkkiksiimme, luet kotiseutumatkoista, murteesta ja elä- mästä venäläistyneellä Kuolemajärvellä. Samoissa kansissa tieto, muistot ja tunne. Niiden avulla kuolemajärveläisyys elää meissä ja jälkipolvissa. Jatka ketjua ja liitä oma lenkkisi siihen. Koko B5

15.12. ilmestyy kirja Varstojen varrelta Partiotoimintaa Urjalassa 80 vuotta, 250 sivua, 272 valokuvaa lippukuntien vaiheista, monipuolisesta toiminnasta sudenpennusita aikuisiin paikallisesti, kansallisesti ja kansianvälisesti.Koko B5.

Kolmas kerta sanoi Pekka ja Sentaattori

Pekka Carlanderin kolmas kokoelma yhteensä 104 Sentaattorin pakinaa ja Per Carlanderin kolumnia.

Kirjan koko A5, sivuja 240

Olen toimittanut kirjan ja valinnut siihen Urjalan Sanomissa aiemmin julkaistut pakinat ja kolumnit sekä kirjoittanut 88-vuotiaan opettajan toimtitajan ja kulttuurivaikuttajan Carlanderin esittelyn.
Julkastu toukokuussa 2018

Sata vuotta Urjalan Sanomat on kertonut, mitä Urjalassa ja lähiseuduilla on tapahtunut arjessa ja juhlassa. Isot ja pienet asiat. Ilmoituksista on luettu ostot ja myynnit, kokoukset ja tilaisuuksien alkamisajat, syntyneet, vihityt ja kuolleet. Yhteensä yli 41 000 sivua sadan vuoden aikana viikoittain. Niistä on läpileikkaus kudottu 280 sivuun, A4-koko, 407 kuvaan ja lehtileikkeeseen.

Lue erilainen, tarinallinen lehtihistoria, joka kertoo sata vuotta itsenäisen Suomen ja Urjalan sekä sen lähiseudun vaiheista. Paikkakunnan muisti on rikas ja joka viikko siihen tulee edelleen lehden verran uutta.

Julkaistiin 1.12.2017

Meidänkin kylässä oli kauppa, Maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin, sidottu kovakantinen A4-koko, 320 sivua, 337 kuvaa ja 93 lehtileikettä, Tekijä Seppo Pirhonen, kustantaja Urjamedia. Julkaistu 8.3.2017

Kirjaan liittyy olennaisena osana nettisivu kauppamuistoja.fi, jonne jokainen suomalainen voi tallentaa omat muistonsa kauppakokemuksistaan.

Painos loppumassa!

Kun tää sota loppuis... Sulon ja Lyydin kirjeet

Katso kirjan tiedot pdf-muodossa tästä
Julkaistu syksyllä 2015

Kirja on loppuunmyyty.

kuniakirja

Pääteasema Karjalaiset Paimiossa ilmestyi 26.4.2015

Katso kirjan tiedot pdf-muodossa tästä

Kunniamaininta Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjasarjassa 14.11.2015.

Kunniamaininta

"Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa on värikäs teos, jossa kerrotaan karjalaisten saapumisesta Paimioon, asutustoiminnasta, yrittämisestä, vaikuttamisesta sekä yhdistystoiminnasta.
Paimiossa toimi useita arvostettuja karjalaistaustaisia osaajia ja vaikuttajia. Teos kertoo muutoksesta, jonka paimiolaiset ja karjalaiset kokivat sodan aikana ja sen jälkeen. Kirjassa on runsaasti haastatteluja, valokuvia, lehtileikkeitä, karttoja, taulukoita, diagrammoja sekä piirroksia.
Marjo Matikainen-Kallström pitää tärkeänä sitä, että teoksessa on nostettu vahvasti esille siirtokarjalaisten asuttaminen nyky-Suomeen.
Paimion Karjalaseura ry:n julkaisun on toimittanut Seppo Pirhonen. Kirjatoimikunta: Puheenjohtaja Arja Kulmala, sihteeri Armi Suomi, Hannele Kajander, Seija Jaakkola, Jorma Kallonen ja Seppo Pirhonen.
Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa. Paimion Karjalaseura ry."

Paluu muisojen Muurilaan

340 suurta A4-kokoista sivua. Valokuvia on 381.
Karttoja 26.
Taulukoita 11

Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja 2011

Paluu muistojen Muurilaan

Harva karjalainen kylä voi ylpeillä neljästä valtakunnallisesti tunnetusta asiasta. Kuolemajärven Muurilan kylään yhdistetään ainutlaatuiset lentohiekka-alueet, uskonpuhdistajan ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kuolinpaikka, ilmatorjuntapatteristojen kesäleirit sekä Mannerheim-linjan alkupiste.

Muurilan kylän asukkaat olivat valinneet asuttavakseen merenrannan ja Kipinolanjärven välisen kannaksen lähiympäristöineen. Kalastus, merenkulku, Pietarin kauppa ja maanviljelys tarjosivat toimeentulon.

Paluu muistojen Muurilaan kertoo menetetyn ja hävinneen kylän vaiheista kautta vuosisatojen nykypäivään. Kirjassa kuvataan arkea ja juhlaa ja ihmisten kohtaloita niin rauhan kuin sodan aikana.

Kirja on todellinen aarre kylän väelle ja heidän jälkeläisilleen. Myös muille se tarjoaa elävästi kerrottuna mahdollisuuden eläytyä aikaan, jota ei enää ole, mutta, jonka voi elää kirjaa lukiessa. Se vie meidät takaisin aurinkoisille hiekkarannoille Muurilaan.

Erikoistarjous 10 e

360 sivua
A4-koko
yli 400 kuvaa ja taulukkoa
Kovakantinen sidottu
Tilaa:040-5327780
Julkaistu 1.9.2010

Kirja on loppuunmyyty.

Evakoista kavereiksi

Miten Suomi selvisi sotien 1939-44 aiheuttamista tuhoista ja menetyksistä? Nopea jälleenrakentaminen ja siirtoväen asuttaminen ovat suomalainen ihme, jota on selvitetty yllättävän vähän.

Tämä kirja kertoo suuresta muutoksesta tulopaikkakunnalla esimerkkinä Urjala, kun kunta sai evakoiden myötä toista tuhatta uutta asukasta. Vanhat rakenteet murtuivat. Elämä muuttui ja mullistui.

Tapahtumista kertovat ajan kokeneet urjalalaiset, niin syntyperäiset kuin paikkakunnalle siirtoväkenä tulleet. Tositarinoita ja muisteluita täydentää historiikki, joka esittelee asutustoiminnan periaatteet ja käytännön toteutuksen. Kirjassa on yli 400 kuvaa ja taulukkoa.

Evakot olivat ensin outoja ja vieraita, mutta pian heistä tuli kavereita. Tätä edistivät lukuisat heimorajat ylittävät avioliitot. Kirja on merkittävä tietolähde lähihistoriastamme.

Sisällysluettelo

Aika ennen meitä Kuolemajärvellä

Vremena do nas

ilmestynyt 9.6.2007

Luovutetun Karjalan alueen pitäjistä ensimmäisenä on Kuolemajärvestä ilmestynyt nykyasukkaille suunnattu venäjänkielinen kirja. Aika ennen meitä - Vremena do nas kertoo alueen suomalaisesta historiasta ja elämänmenosta. Aloitteen hankkeelle ovat tehneet alueen nykyiset asukkaat ja paikallishallinnon edustajat. Kirja julkistettiin Viipurissa suomalais-venäläisessä Agricola juhlassa.

Kirjasta on luvattu käyttää oppimateriaalina alueen kouluissa. Se on tulossa myös kirjastojen kokoelmiin ja sitä jaetaan kiinnostuneille paikallisille asukkaille. Myös kotiseuduillaan vierailevat kuolemajärveläiset ja heidän perillisensä voivat viedä sitä tuliaisina kotipaikoillaan asuville nykyasukkaille.

Kirjan on kustantanut Kuolemajärvi-säätiö. Sitä on taloudellisesti tukenut Agricolan juhlavuoden hanke. Kirjan on kirjoittanut koulunjohtaja Seppo Pirhonen ja sen on kääntänyt venäjäksi Ljudmila Volosotova. Kirjasta on myös suomenkielinen painos.

Kirjassa todetaan, että vallanpitäjien vaihtuessa novgorodilaisista, venäläisistä ja ruotsalaisista suomalaisiin, on alueen väestönä ollut viime sotiin saakka suomalaiset karjalaiset. Sodan jälkeen alueen nimistö Karjalan kannaksella vaihtui venäläisiin nimiin. Kartoissa on esitelty sekä nykyväestön että alkuperäisen väestön käyttämät nimet.

Esihistoriasta alkaen kerrotaan alueen vaiheista talvi- ja jatkosotaan saakka. Kartta-aineistolla on kuvattu rajan muutoksia vuosisatojen aikana. Lisäksi kerrotaan elinkeinoista ja siitä, miten karjalaiset elivät arkea ja juhlaa. Alueella olevat muistomerkit on myös kuvattu.

Koska Mikael Agricola kuoli rauhanneuvottelujen paluumatkalla Kuolemajärven Muurilan kylän Kyrönniemessä 9.4.1557, on teoksessa lyhyt Agricolan elämäkerta.

Sinne tahdon mennä Menosten koulun tarinat 1903-2003

Kirjaa saa ostaa 20 eurolla koululta, Maunulan tilapuodista ja Päivin Kudepuodista. Sen voi tilata myös postitettuna 20 euron hintaan. Toimitusehdoista voi kysyä kylätoimikunnalta

Kirja on loppuunmyyty.

Sinne tahdon mennä, Menosten koulun tarinat 1903-2003 kertoo suomalaisen kyläkoulun vaiheista sadan vuoden aikana. Kirja julkaistiin syyskuussa

Kirja kertoo siitä innosta, jolla kouluja haluttiin aikanaan jokaiseen kylään Urjalassa ja muualla maaseudulla. Kirjassa kuvataan myös 30 vuotta kestäneestä kamppailusta oman koulun toiminnan turvaamiseksi.

Kiertokoulu, pitäjänkoulu, alakoulu, yläkoulu, jatkokoulu, kansalaiskoulu, oppikoulu, kansalaisopisto, peruskoulu ovat käsitteitä, jotka kertovat kouluolojemme kehittymisestä niin kylän, kunnan kuin koko maan mittakaavassa.

Tässä kirjassa näkökulma on paikallinen, mutta se on nivottu yleiseen viitekehykseen niin, että kirja tarjoaa tuhdin annoksen koulun arjesta ja juhlasta elämystasolla myös muita kouluja käynneille. Paljon tuttua ja jotakin ainutlaatuista on tässä kirjassa

Ihmiset tekevät koulun: oppilaat, opettajat, keittäjät, vanhemmat ja muut oheistoimijat. Heidän äänensä kuuluu tässä tarinansa. Yli 400 kuvaa ja 273 A4-kokoista sivua avaavat uusia näkökulmia. Meidän koulumme on ollut vahvasti kylän ja ihmisten keskellä sata vuotta. Niin se haluaa olla tulevatkin vuodet.

Kun näinkin menis... Keskustan aika Etelä-Hämeessä

Kun

Tiedustelut ja varaukset: Keskustan Etelä-Hämeen piiri 03-6823625
Sähköposti: etela-hame@keskusta.fi

Lähes 300 sivua
yli 200 kuvaa
kattava tilasto-osa
Tausta Maalaisliiton synnylle
Keskustan valtakunnalliset virstanpylväät vuodesta 1964
Järjestöllinen kehitys paikallis- ja piiritasolla
Eduskuntavaalit, kunnallisvaalit ja presidentinvaalit
Puolueen sisäiset linjat: Kallio-Sunila ja Karjalainen-Virolainen
Sirkka-Liisa Anttila nousi tunnetuimmaksi piirin kansanedustajaksi
Piirin sisäiset valtamittelöt
Voimasuhteet muuttuvat: kokoomus otetaan kiinni ja Smp kuihtuu
Vaalipiirin kaikkien kansanedustajien esittely
Ansiomerkkien saajat ja piirin keskeiset luottamushenkilöt
Piirin perusjärjestöt
Puolueveteraanit muistelevat

Kirjassa kuvataan mielenkiintoisella ja mukaansatempaavalla tavalla etelähämäläisten järjestötyön vaiheita.Kirjoittaja valottaa sitä, kuinka valtakunnan tason ratkaisut heijastuvat suoraan piirin toimintaan. Valtakunnallinen viitekehys aina Sukselaisesta Matti Vanhaseen kiinnittää tapahtumat kokonaisuuteen.

Kirja ei ole siloteltu toimintakertomus. Se on rehellinen ja avoin historia, jossa kerrotaan valtakamppailut niin paikallis-piiri- kuin valtakunnan tasolla, mutta myös yhteiset onnistumiset. Paljon henkilöitä ja tapahtumia. Lukuelämys niin keskustalaisille kuin muillekin.

Sisällys Kun näinkin menis...
Saatteeksi lukijalle

Yhteiskunnallinen tausta Maalaisliiton synnylle
Tilalliset ja tilattomat
Henkinen ilmapiiri kohentuu
Maalaispuolue kokoamaan torpparit ja pienviljelijät
Suomen Maalaisväestön Liito ja nuorsuomalainen maalaisliitto
Lahden kokous
Puolueet yhdistyivät Tampereella

Piirijärjestön perustaminen
Arola voitti Torpan
Keräystavoitteet eivät toteudu
Vahvat kannatusalueet
"Niin olen minäkin"
Sovintopolitiikkaa
Sota-aika tilanteen mukaan
Tukimiesorganisaatio
Näytti heikolta voitto tuli

Ensimmäisen kansanedustajan komea ura
Kallio ja Sunila vastakkain
Tuottaja-agraari
Presidenttikysymys
Relander tuki Sunilaa

Karjalaiset tulevat
Kolmas paikka 1951
Juho Kurki järjestöneuvojana
Luukka jättää, Lottanen jatkaa

Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi
Piirissä vahva halu nimenmuutokseen
Parasta nimeä ei saatu käyttöön
Uusi nimi ilmentää käytännön politiikkaa
Etelä-Hämeen piiri rekisteröi nimen kärkijoukossa
Suomen Keskustaksi

Keskustalaiseksi yleispuolueeksi
"Auringonlaskun" odottajat
Lisäkannatusta vielä viljelijöiltä ja maaseudulta
Kolmas tie
Sukselainen puoluekoneiston uudistajana
Virolainen voitti täpärästi
Piiri antoi vapaat kädet
Uudistaja-säilyttäjät
"Huono kiitos Sukselaiselle"
Pekkala ehdotti Virolaista
Virolaisen aika
SDP nousi johtoasemaan
Romahdus 1970
Peruskannattajien luottamuksen palautus
Keskustaenemmistöinen hallitus vasemmiston kanssa
Viimeiset maatalousvaalit 1972 hävittiin
Kekkonen taivutteli puoluevaltuuskuntaa
SMP hajosi
Linjat voimistuvat
Väyrynen haastaa ja voittaa
Koivistoa ei tarvinnut houkutella
Piiritoimikunta ei kirjannut kantaansa
Vaihtoteemat samat kuin 1964
Kansa on puhunut…

Keskustan tahtopolitiikan aika
Väyrysen aika
Keskustalaisesti ajattelevat äänestäjiksi
Koivisto otti edun
Matala ja korkea profiili
Väyrysen uusi avaus Lappeenrannassa
Ovet "klonksuvat", sopimukset jäävät kassakaappiin
Koivisto sai mitä halusi
Etelä-Hämeen piiri esitti Tenhiälää ministeriksi
Ei-sosialistien hukattu enemmistö
Väyrysen virhearvio
Väyrysen linja 2003

Ahon aika
Nuorten puheenjohtajana
Piiristä tukea Kuuskoskelle
Eduskuntavaaleissa odotettua suurempi voitto
Haavisto EU-nevotteluihin
Talous nousi, tappio tuli
Työreformi toi ja vei
Aho tuki Aulaa

Annelin aika
Kaksi tiukkaa äänestystä sijaisjohtajasta
Aho kertoi vasta Lauantaiseurassa
Sillanrakentajat
Pääministerivaalit
Miehet syrjäyttivät Anttilan
Luottamus meni

Matti Vanhanen puheenjohtaja ja pääministeri
Nostetta uralle Etelä-Hämeen suvijuhlilta 1980
"Neuvotellaan, sovitaan ja hoidetaan asiat"

Eduskuntavaalit 1966-2003

Juho Tenhiälä siirtyi Keskustapuolueeseen
SMP rokotti myös vasemmistoa
Ero venähti kokoomukseen
Piirin vuosikokous 13.4.1970 listasi vaalitappion syyt
Maatalousvaalit 1972 hävittiin
Vaaliliittojen aika
Lottanen hermostui
"Ääni minulle, on kaksi ääntä Kuroselle"
Jouko Halme tuli Tenhiälän rinnalle
Anttilan nousu alkaa, Äikäs luopuu
Iltapäivälehtiin kohu-uutinen
Puran 5328 ääntä eivät riitä
Arvio vaaliliittopolitiikasta
Kolme kansanedustajaa 1991
Pura pyrki Pohjois-Hämeeseen
Ministerikilpa
Anttilalle ennätyspotti
Viitaniemi vai Tenhiälä
Jälleen kolme kansanedustajaa
Miten käy 2007?
Järjestöorganisaatiosta vaaliorganisaatioksi
Kristallikruunujen loisteessa
Edustaja sai mennä
Lehti-ilmoittelu kallista
Kirjeet ja suoramainonta
Ulkojulisteet kilpaa yöllä

Presidentinvaalien merkitys muuttunut vaali vaalilta

Sunilaa kaavailtiin presidentiksi
Niukkanen teki presidentin
Kolme kertaa valitsemassa
Taistelu alkaa 1950
"Kekkosen Maalaisliitto"
Kovaa peliä loppuun saakka
Honkaliitto kaatuu, porvaritkin äänestävät Kekkosta
Sosialidemokraatit siirtyvät Kekkosen taakse
Poikkeuslaki jakoi opposition
Virolainen torju poikkeuslain 1978
Presidenttikilvan paineet purkautuvat
Operaatio Karjalainen
Tohtorien viivästynyt taisto
Piirikokous tuki Virolaista
Väyrynen etsi kompromissiehdokasta
Puoluejohto tuki Karjalaista
Kekkosen kirje ja suljetut ovet
Kenttä ratkaisi Kuopiossa
Äikäs ei lähtenyt valitsijamieheksi
Piirin julkilausuma
Koivisto-ilmiö
Väyrynen pelkäsi lipeämisiä
Holkeri kiittää Koivistoa
Suora kansanvaali
Aho melkein onnistuu

Kunnalliselämä politisoituu

Syrjästäkatsojasta itsenäiseksi toimijaksi
Omille listoille 1950-luvulla
Punaisesta "porvarilliseksi"
Veikko Juvosesta kunnallissihteeri
Maalaisliitto kotikunnan onneksi
"Ihmisten puolesta pakkoa vastaan"
Kunnanhallituksen johtoon luottamushenkilö
Edistystä kaupungeissa
Äänestysinto laskee vaalista toiseen
Kaikissa kunnissa vähintään yksi
Kunnallisvaalit vai yleisvaalit
John Wayne käynnisti mediamylläkän
Ehdokkaat esittäytyivät kotisivuilla
Monipuolinen ehdokasjoukko
Kuntainliitoista kuntayhtymiä
Pirkanmaan lääniä vastustettiin

Sirkka-Liisa Brysseliin - Elmo melkein

Kuka laskun maksaa?
Vaali-into romahti 1999

Järjestöllinen kehitys

Osasto jokaiseen äänestysalueeseen
Jäsenmäärä korkeimmillaan 1978
Jäsenyyden merkitys on vähentynyt
Kunnallisjärjestöissä toiminnan painopiste
Verkottuva puoluekoneisto
Piirikokousten osanottajamäärä on vähentynyt
Piirijärjestön aluemuutokset
Edunvalvonta etujärjestöissä
Piirijärjestön talous
Vuokratiloista oman katonalle
Tiilioperaatio
Kaivokadulle 1977
Rästit esillä jatkuvasti

Puheenjohtajat vaihtuvat

Tuomo Sipilä voittaa Leo Häppölän 74-72
Sirkka-Liisa Anttilasta piirin puheenjohtaja
Aloite tuli Somerolta
Sipilä menetti myös puoluehallituspaikan
Länningistä Leppälahteen

Piirijärjestön työntekijät
Olavi Lampinen toiminnanjohtajana
Salaiset muistiot
Toimiston ilmapiiri
Postia kansanedustajille
Matti Kaunisto toiminnanjohtajana
Annikki Aaltonen toimistosihteerinä

Lehtihankkeet

Hämeen Maa vei aatetta eteenpäin
Karjalasta Maakansa
Suomenmaan maakuntasivut
Paikalliset ja ehdokkaiden lehdet
Nettilehdet tulevat

Sisarjärjestöt
Maaseudun nuorista keskustanuoriksi
Nuoret Kekkosen linjalla
Aaltoliikkeessä
Keskustanaiset
Vesaiset varhaisnuoriosjärjestönä
Maaseudun Sivistysliiton Hämeen Aluejärjestö
Raittiusliitosta Terveys ry
Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton alueyhdistys

Ryhmä 70 - piikki puolueen lihassa
Vihreä Lippu
Renkolaiset kirjelmöivät
"Annetaan menneitten olla"

Keskustan 69. puoluekokous Hämeenlinnassa 2002
Ennakkovalmistelut
Talkooponnistus
Järjestelyasiakirja syntyi
Kenraali eväsi luvatun tuen
Kokouksessa hyvä tunnelma

Mitä tapahtui kannatukselle 1966-2003
SDP:n kannatus tasaisinta
Vasen laita puolittui
LKP loppui - KD ja Vihreät nousivat
SMP nousi ja häipyi
Kannatuserot mielenkiintoisia
Kokoomus karkasi ja otettiin kiinni
Keskusta vahvistui kaupungeissa
Vahvat ja vahvistuneet kannatusalueet

Järjestöväki muistelee
Forssan Keskustaseuran toimintaa
Asfalttikeskustalaiset ja muut
Pääluottamusmies piti mellakkalaa
Kaupunginhallitusta johtaa keskustalainen
Vireää toimintaa
Lasse Äikäs järjesti ylennyksen, Pentti Ehoniemi
Mielipiteet olivat voimakkaita linjajaossa, Kalle Nikula
Voimakasta keskustelua Äikäksen kanssa
Sirkka-Liisa oli vähällä luopua ehdokkuudesta
Politiikassa voi tapahtua
Keskusta-aate isältä pojalle, Erkki Seppälä
Kunnalliset luottamustoimet
Valtuuston puheenjohtajana
Muutamia ajatuksia ja muistoja 1970-1990 vuosikymmeniltä
Nopeasti päätetty maakauppa
Valtuustokauteni suurin pettymys
Kokoomuksen vaalitilaisuus Hauhon Poutulla
Puran Martti sai äänen
Kutsu valtioneuvoston juhlahuoneistoon
Maaherran vieraana
Elämäni parhain arvostus
Piirin kokouksessa joskus 1970-luvulla, Ilkka Teperi
Muisteluksia matkan varrelta, Anni Tervonen
Paikallisosastossa
Ehdokkaan kokemuksia
Etupenkkiläisistä
Majapaikka löytyi sittenkin
"Yhteistoimintaa Vähikkälässä 1900-luvulla"
Työntekijän ja puheenjohtaja muistoja, Jukka Viitaniemi
Puoluekokous saatiin
Ehdokaskokemuksia
Sitten niitä juttuja
Jalmari päätti puhua
Tappio sai Paulin mököttämään
"Myö ollaankii sujut"
Vanhan toimiston muistoja
Kovaäänislupa tiukassa
Lasse tuli tuolloin valituksi eduskuntaan
"Ei annettu kun rahhaa evvääks"
Matkan varrelta, Urho Vähä-Herttua
Päivölän Uunosta ja Lauri Laineesta
Puoluekokousmatka Kankaanpäähän
"Niitähän me aina on seurattu"

Etelähämäläisten kansanedustajien elämäkertatietoja

Sirkka-Liisa Anttila
Leo Häppölä
Lauri Laine
Maija-Liisa Lindqvist
Eino Lottanen
Emil Luukka
Kaarlo Mikkola
Martti Pura
Juha Rehula
Lauri Sariola
Jouko Siikanimi
J E Sunila
Martti Suntela
Hannu Tenhiälä
Juho Tenhiälä
Juho Torppa
Lasse Äikäs

Tilastot ja taulukot
Piiritoimikunnan puheenjohtajat
Piirin sihteerit ja palkatut työntekijät
Puoluevaltuuskunnan jäsenet 2003-2004
Piiritoimikunta 2003
Keskustan kansanedustajat Hämeen vaalipiirissä
Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset 2003
Maalaisliitto-Keskustan äänimäärät 1908-2003
Piiritoimikunnan varapuheenjohtajat
Jäsenmäärät
Keskustan puoluevaltuuskunnan jäsenet ja varajäsenet
Puolueen ansiomerkkien saajat kunnittain 1970-2003
Poissiirtyneiden kuntien ansiomerkkien saajat
Puolueen kunniajäsenet
Keskustan kansanedustajaehdokkaiden äänimäärät 1966-2003

Vaalitilastotaulukot pitäjittäin
1907-1917
1919-1939
1945-1962
1966-2003
Puolueiden kannatusosuudet Etelä-Hämeessä 1966-2003

Lähdeluettelo

Koulu kyläyhteisössä

Maaseudun palveluprojekti, Sisäasianministeriö julkaisi kirjan 1993.

Painos 7000 kpl ja se jaettiin kaikkiin kyläkouluihin ja kirjastoihin.

Kirja kertoo kyläkoulujen monipuolisesta merkityksestä kyläyhteisölle.
Pääluvut ovat: Esipuhe, Kyläkoulu uhanalainen laji, Rahoitusjärjestelmät muuttuvat, Kustannusvertailu, Kunnalliskulttuurin muutos, Maaseudun kehittäminen, Koulu kyläyhteisössä, Kunnan koulusuunnitelman tarkistaminen, Koulun sisäinen kehittäminen ja Koulu monitoimikeskuksena

Kirja on loppuunmyyty.