Forssan Lehti
13.1.2025
Urjalan kulmilta
Kasvua tarvitaan, jotta saadaan työpaikkoja
Hätkähdytti paikallislehden uutinen, jonka mukaan Urjalassa on vain kahdeksan avointa työpaikkaa marraskuun lopussa. Kuukautta aiemmin niitä oli ollut 23. Työttömiä oli 209. Pitkäaikaistyöttömiä 69 ja lomautettuja 22.
Yritin etsiä netin avulla, millaisia työpaikkoja nämä kahdeksan ovat, mutta vuodenvaihteen jälkeen se onkin vähän vaikeampaa, koska järjestelmä muuttui. Työllisyysasiat siirtyivät valtiolta TE-keskuksesta kunnille. Urjala kuuluu Tampereen seudun työällisyysalueeseen.
Urjalassa säilyy kunnantalolla työvoimapalvelujen asiointipiste ja aiemmat omavalmentajat. Heidän tehtävänään on auttaa työnhakijaa löytämään työtä ja työantajaa löytämään työntekijä. Työvoimapalvelutkin ovat menneet verkkoon eli asiointi on sähköistä. Tietokone siihen tarvitaan.
Urjalaan haetaan franchiseyrittäjää. Tämä koskee Pentinkulman motellin aluetta. Löysin myös hitsaajan, asentajan, koulupsykologin, siivoojan (siistijä), asiakkuusneuvojan ja pari rakennusalan työnpaikkaa. Löytyi useampi palveluntarjoaja työpaikoille esimerkkinä vaikkapa Oikotie ja Duunitori. Ennen nämä löytyivät Te-keskuksen sivuilta.
En päässyt kartoittamaan sitä. millaista työtä vailla ovat työttömät, joista noin puolet on naisia ja puolet miehiä. Alle 25-vuotiata oli kymmenen ja yli viisikymppisiä 93. Todennäköisesti heidän joukossaan on paljon pitkään työttömänä olleita. Työttömien määrä on syksyllä ollut kasvussa koko maassa.
Asuntorakentamisen lama näkyy paitsi työn vähyytenä myös siten, että kiinteistörahastot ovat keskeyttäneet osuuksien maksun. Ensimmäiset jo syyskesällä ja nyt on tullut lisää ilmoituksia. Näissä rahastoissa on yleensä pari kolme kertaa vuodessa mahdollisuus nostaa sijoittamansa ja mahdollisesti tuottoa kasvanut osuutensa. Nyt se ei onnistu. Hankala tilanne, jos sattuisi olemaan rahantarvetta.
Monilla rakennusyhtiöillä on paljon myymättömiä huoneistoja. Julkisuudessa oli myös tieto siitä, että pelkästään Helsingissä on valtava määrä tyhjiä toimistotiloja. Onhan tyhjiä ikkunoita Urjalan kirkonkylässäkin. Osa on myynnissä ja osaa tarjotaan vuokrattavaksi.
Toivottavasti pian saadaan kasvua aikaan ja sitä kautta uutta työtä. Korkotason lasku hieman auttaa. Vuoden euriboriin sidottujen lainojen osalta korontarkistus on vain kerran vuodessa, joten heti ei helpota.
Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että Suomeen tarvitaan lisää työntekijöitä ulkomailta. Tätä työvoimaa tarvitaan kahdesta syystä. Ensinnäkin useimmiten tarkoitetaan erikoisosaajia, joilla on hyvä koulutus ja osaaminen. Vähemmälle on jäänyt keskustelussa se, että Suomessa on paljon sellaisia töitä, joita suomalaiset eivät halua tehdä. Usein palkkataso ei ole kovin korkea ja työ saattaa olla epämukavaa ja raskasta.
Urjalassa työpaikat vähenevät myös maa- ja metsätaloudessa. Koko Suomessa viljelijöiden määrä on vähentynyt siten, että neljä maatilaa lopettaa päivässä. Se on aika suuri määrä. Vuonna 2023 meillä oli 42 300 maatilaa. Urjalassa oli viime vuonna 186 tilaa Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
27.1.2025
Urjalan kulmilta
Eläkeläiset aina vain sivustakatsojina
Työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun eläkejärjestelmän muutoksesta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on alustavasti hyväksynyt sopimuksen. Hallituksen tavoitteena oli alun perin saada miljardin säästö eläkemenoihin. Valtiovarainministeriö vielä laskee, kuinka kauas tavoitteesta jäätiin.
Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Eläkeläisten joukossa on myös heitä nuorempia työeläkkeellä olevia. Päätös koskee siis huomattavaa kansalaisryhmää. Tämä ryhmä ei kuitenkaan ole päässyt mukaan valmisteluun. Yleinen valmistelumalli on ollut monissa asioissa kolmikanta eli valtio, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt. Tällä kertaa hallitus antoi raamit ja järjestöt muovasivat mallin.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun eläkeläisjärjestöt voivat vain sivusta seurata, miten heidän jäsenkunnalleen tapahtuu. Näin on tapahtunut 1970- luvulta lähtien ja tämän vuosituhannen eläkeuudistuksissa riippumatta hallituspohjasta. Taitetun indeksin monet vielä muistavat. Nyt on tulossa ”inflaatiovaikuttaja”, jolloin eläkkeet eivät nousisi inflaatiota vastaavasti.
Hallitus odottaa sopijajärjestöjen hyväksyvän päätöselimissään sovinnon. Eläkejärjestöiltä ei tässäkään vaiheessa kysytä mitään. Kun sovinto sorvataan pykäliksi, voi järjestöillä olla mahdollisuus lausuntokierroksella tai eduskunnan valiokuntakuulemisissa lausua, jotakin, mutta silloin yleensä hallituksen esitys viedään läpi.
Suomessa olemme huolissamme syntyvyydestä. Äidit jäävät vaille eläketurvaa siltä ajalta, jolla hoitavat lapsia kotonaan. Mistä saadaan tulevaisuuden työvoima, joka kustantaa myös eläkkeet, kun työikäiset ikäluokat supistuvat. Työttömille ei myöskään kerry eläkettä. Monilla aloilla työeläkkeet ovat vielä niin pieniä, ettei niillä tule toimeen. Työeläkettä täydentävä kansaneläke on pieni myös näissä tapauksissa.
Vanhusten ääni ei näytä kuuluvan riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha, johon Urjala kuuluu, on päättänyt korvata ikäihmisten päivätoiminnan etäpalveluna eli digitaalisesti. Suurten ikäluokkien ikääntyneistä suurin osa hallitsee jo älypuhelimet ja muut digilaitteet.
Mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään sitä enemmän, on yksinäisiä ja pariskuntiakin, joilla ei ole taitoa käyttää etäpalveluja. Alkava muistisairas ei kykene useinkaan oppimaan uutta. Päivätoiminta on tuonut virkistystä ja hyvinvointia ja turvaa. Seurakuntien diakoniatyö ja eläkeläisjärjestöjen vapaaehtoiset ovat olleet hyvänä apuna, mutta eivät hekään kaikkia pysty auttamaan.
Pirhan vanhusneuvosto saa tiettävästi alkaneella viikolla selvityksen asiasta. Kun Pirhan aluevaltuusto teki joulukuussa asiasta päätöksen tämän vuoden budjettia käsiteltäessä, ei taida olla rahaa muuttaa päätöstä. Asia tuli aluevaltuutetullekin tietoon vasta tammikuun kokouksessa.
Vanhusneuvostot voisivat kaikissa kunnissa ottaa aktiivisemman rooliin ja tehdä aloitteita ja ottaa kantaa paikallisesti vanhuksia ja vammaisia koskeviin asioihin. Urjala ei lämmennyt ehdotukselle, että vanhusneuvosto saisi nuorisovaltuuston tavoin edustuksen kunnan toimielinten kokouksiin. Pian ovat kunta- ja aluevaalit. Ikääntyneet voivat äänestää päättäjiksi riittävästi myös oman ikäluokkansa edustajia. Muutoin ollaan sivustakatsojia.
Seppo Pirhonen
|